interactive GDPR 2016/0679 FI

1. Sertifioinnin myöntää ja uusii sertifiointielin, jolla on tietosuojaan liittyvä asianmukaisen tason asiantuntemus, sen jälkeen kun se on tiedottanut valvontaviranomaiselle valvontaviranomaisen 58 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukaisten valtuuksien käyttämisen mahdollistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisen valvontaviranomaisen 57 ja 58 artiklan mukaisia tehtäviä ja valtuuksia. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, akkreditoiko nämä sertifiointielimet yksi tai molemmat seuraavista:

a)	55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltainen valvontaviranomainen;

b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (20) mukaisesti nimitetty kansallinen akkreditointielin noudattaen EN-ISO/IEC 17065/2012 -standardia ja 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen vahvistamia lisävaatimuksia.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sertifiointielin voidaan akkreditoida kyseisen kohdan mukaisesti ainoastaan, jos

a)	se on osoittanut riippumattomuutensa ja asiantuntemuksensa sertifioinnin kohteesta toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla;

b)	se on luvannut noudattaa 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ja 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai 63 artiklan nojalla tietosuojaneuvoston hyväksymiä kriteerejä;

c)	se on vahvistanut menettelyt tietosuojasertifioinnin, -sinettien ja -merkkien myöntämistä, määräaikaistarkastelua ja peruuttamista varten;

se on vahvistanut menettelyt ja rakenteet, joilla käsitellään valituksia, jotka koskevat sertifiointimenettelyjen rikkomisia tai tapaa, jolla rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on pannut tai panee sertifioinnin täytäntöön, ja saattaa nämä menettelyt ja rakenteet rekisteröityjen ja yleisön kannalta läpinäkyviksi; ja

e)	se osoittaa toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sen tehtävät ja velvollisuudet eivät aiheuta eturistiriitoja.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet akkreditoidaan 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai 63 artiklan nojalla tietosuojaneuvoston hyväksymien kriteerien perusteella. Jos akkreditointi tapahtuu tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, nämä vaatimukset täydentävät asetuksen (EY) N:o 765/2008 vaatimuksia ja sertifiointielinten menetelmiä ja menettelyjä kuvaavia teknisiä sääntöjä.

4. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet ovat vastuussa asianmukaisesta sertifiointiin tai tällaisen sertifioinnin peruuttamiseen johtavasta arvioinnista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuuta tämän asetuksen noudattamisesta. Akkreditointi myönnetään enintään viideksi vuodeksi, ja se voidaan uusia samoin edellytyksin, jos sertifiointielin täyttää tässä artiklassa säädetyt vaatimukset.

5. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet ilmoittavat toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle syyt pyydetyn sertifioinnin myöntämiseen tai peruuttamiseen.

6. Valvontaviranomainen julkistaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ja 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut kriteerit helposti saatavilla olevassa muodossa. Valvontaviranomaiset toimittavat nämä vaatimukset ja kriteerit myös tietosuojaneuvostolle. Tietosuojaneuvosto kokoaa kaikki sertifiointimekanismit ja tietosuojasinetit rekisteriin ja asettaa ne julkisesti saataville asianmukaisilla tavoilla.

7. Toimivaltainen valvontaviranomainen tai kansallinen akkreditointielin peruuttaa tämän artiklan 1 kohdan nojalla sertifiointielimelle myöntämänsä akkreditoinnin, jos akkreditoinnin edellytykset eivät täyty tai eivät enää täyty tai jos elimen toteuttamat toimet rikkovat tätä asetusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta VIII luvun soveltamista.

8. Komissiolle siirretään 92 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietosuojaa koskevien sertifiointimekanismien osalta huomioon otettavat vaatimukset.

9. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tekniset standardit sertifiointimekanismeja sekä tietosuojasinettejä ja -merkkejä varten ja menettelyt näiden sertifiointimekanismien edistämiseksi ja tunnustamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU

Henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille

52 artikla

Riippumattomuus

1. Kukin valvontaviranomainen toimii täysin riippumattomasti hoitaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen mukaisesti.

2. Minkään valvontaviranomaisen jäseneen tai jäseniin ei saa vaikuttaa ulkopuolelta suoraan eikä välillisesti heidän hoitaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen mukaisesti, eivätkä he saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään taholta.

3. Kunkin valvontaviranomaisen jäsenen tai jäsenten on pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, joka ei sovi yhteen heidän tehtäviensä hoitamisen kanssa, eivätkä he saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta yhteensopimatonta ammattitoimintaa.

4. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että jokaiselle valvontaviranomaiselle osoitetaan tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, tilat ja infrastruktuuri, jotka ovat tarpeen tehtävien suorittamiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tehokkaasti, mukaan lukien tehtävät ja valtuudet, jotka liittyvät keskinäiseen avunantoon, yhteistyöhön ja osallistumiseen tietosuojaneuvoston toimintaan.

5. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että jokaisella valvontaviranomaisella on oma henkilöstö, jonka se valitsee itse ja joka toimii asianomaisen valvontaviranomaisen jäsenen tai jäsenten yksinomaisessa ohjauksessa.

6. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että jokaiseen valvontaviranomaiseen sovelletaan varainhoidon valvontaa, joka ei vaikuta sen riippumattomuuteen ja että sillä on erillinen julkinen vuotuinen talousarvio, joka voi olla osa valtion tai kansallista kokonaistalousarviota.

53 artikla

Valvontaviranomaisen jäseniä koskevat yleiset edellytykset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvontaviranomaisten kaikki jäsenet nimitetään läpinäkyvää menettelyä noudattaen niin, että nimittäjänä on:

—	asianomaisen jäsenvaltion parlamentti;

—	asianomaisen jäsenvaltion hallitus;

—	valtionpäämies; taikka

—	riippumaton elin, jolle nimittäminen on jäsenvaltion lainsäädännössä uskottu.

2. Kullakin jäsenellä on oltava tehtävien hoitamisessa ja valtuuksien käyttämisessä tarvittava pätevyys, kokemus ja ammattitaito erityisesti henkilötietojen suojaamisen alalta.

3. Jäsenen tehtävät päättyvät toimikauden päättyessä tai kun hän eroaa tai kun hän jää pakolliselle eläkkeelle asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

4. Jäsen voidaan erottaa ainoastaan vakavan väärinkäytöksen perusteella tai jos hän ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseen tarvittavia edellytyksiä.

55 artikla

Toimivalta

1. Jokaisella valvontaviranomaisella on sille tämän asetuksen mukaisesti annettujen tehtävien hoitoa ja valtuuksien käyttöä koskeva toimivalta oman jäsenvaltionsa alueella.

2. Jos käsittelyn suorittavat viranomaiset tai yksityiset elimet 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohdan nojalla, toimivalta on asianomaisen jäsenvaltion valvontaviranomaisella. Tällöin ei sovelleta 56 artiklaa.

3. Valvontaviranomaisilla ei ole toimivaltaa valvoa käsittelytoimia, joita tuomioistuimet suorittavat lainkäyttötehtäviensä yhteydessä.

58 artikla

Valtuudet

1. Jokaisella valvontaviranomaisella on kaikki seuraavat tutkintavaltuudet:

a)	määrätä rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä ja tarvittaessa rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän edustaja antamaan kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat tiedot;

b)	toteuttaa tutkimuksia tietosuojaa koskevien tarkastusten muodossa;

c)	toteuttaa 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti myönnettyjen sertifiointien uudelleentarkastelu;

d)	ilmoittaa rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle tämän asetuksen väitetystä rikkomisesta;

e)	saada rekisterinpitäjältä ja henkilötietojen käsittelijältä pääsy kaikkiin henkilötietoihin ja kaikkiin tietoihin, jotka ovat tarpeen sen tehtävien suorittamista varten;

f)	saada pääsy kaikkiin rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän tiloihin, tietojenkäsittelylaitteet ja -keinot mukaan lukien, unionin tai jäsenvaltion prosessioikeuden mukaisesti.

2. Jokaisella valvontaviranomaisella on kaikki seuraavat korjaavat toimivaltuudet:

a)	varoittaa rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää siitä, että aiotut käsittelytoimet ovat todennäköisesti tämän asetuksen säännösten vastaisia;

b)	antaa huomautus rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle, jos käsittelytoimet ovat olleet tämän asetuksen säännösten vastaisia;

c)	määrätä rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä noudattamaan rekisteröidyn pyyntöjä, jotka koskevat tähän asetukseen perustuvien rekisteröidyn oikeuksien käyttöä;

d)	määrätä rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä saattamaan käsittelytoimet tämän asetuksen säännösten mukaisiksi, tarvittaessa tietyllä tavalla ja tietyn määräajan kuluessa;

e)	määrätä rekisterinpitäjä ilmoittamaan henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle;

f)	asettaa väliaikainen tai pysyvä rajoitus käsittelylle, mukaan lukien käsittelykielto;

g)	määrätä henkilötietojen oikaisemisesta tai poistamisesta tai käsittelyn rajoittamisesta 16, 17 ja 18 artiklan perusteella sekä näistä toimenpiteistä ilmoittamisesta niille vastaanottajille, joille henkilötietoja on luovutettu 17 artiklan 2 kohdan ja 19 artiklan mukaisesti;

h)	peruuttaa tai määrätä sertifiointielin peruuttamaan 42 ja 43 artiklan mukaisesti annettu sertifiointi tai kieltää sertifiointielintä antamasta sertifiointia silloin kun sertifiointia koskevat vaatimukset eivät täyty tai eivät enää täyty;

i)	määrätä 83 artiklan nojalla hallinnollinen sakko tässä kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi tai niiden asemesta kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteista riippuen;

j)	määrätä tiedonsiirtojen keskeyttämisestä kolmannessa maassa olevalle vastaanottajalle tai kansainväliselle järjestölle.

3. Jokaisella valvontaviranomaisella on kaikki seuraavat hyväksymis- ja neuvontavaltuudet:

a)	antaa rekisterinpitäjälle neuvoja 36 artiklassa tarkoitetun ennakkokuulemismenettelyn mukaisesti;

b)	antaa omasta aloitteestaan tai pyynnöstä lausuntoja kansalliselle parlamentille, jäsenvaltion hallitukselle tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti muille toimielimille ja elimille sekä yleisölle kaikista henkilötietojen suojaan liittyvistä kysymyksistä;

c)	hyväksyä 36 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu käsittely, jos jäsenvaltion lainsäädännössä edellytetään tällaista ennakkohyväksyntää;

d)	antaa lausunto käytännesääntöjen luonnoksista ja hyväksyä ne 40 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

e)	akkreditoida sertifiointielimet 43 artiklan mukaisesti;

f)	myöntää sertifiointeja ja hyväksyä sertifiointikriteerejä 42 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

g)	hyväksyä 28 artiklan 8 kohdassa ja 46 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tietosuojaa koskevat vakiolausekkeet;

h)	hyväksyä 46 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut sopimuslausekkeet;

i)	hyväksyä 46 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia järjestelyjä; ja

j)	hyväksyä yritystä koskevat sitovat säännöt 47 artiklan mukaisesti.

4. Valvontaviranomaiselle tämän artiklan nojalla annettujen valtuuksien käyttöön sovelletaan asianmukaisia suojatoimia, muun muassa tehokkaita oikeussuojakeinoja ja oikeudenmukaista menettelyä, joista säädetään unionin oikeudessa ja jäsenvaltion lainsäädännössä perusoikeuskirjan mukaisesti.

5. Kunkin jäsenvaltion on säädettävä laissa siitä, että sen valvontaviranomaisella on valtuudet saattaa tämän asetuksen rikkomiset lainkäyttöviranomaisten tietoon ja tarvittaessa panna vireille tai käynnistää muulla tavoin oikeustoimet tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi.

6. Kukin jäsenvaltio voi säätää laissa, että sen valvontaviranomaisella on 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen valtuuksien lisäksi muita valtuuksia. Näiden valtuuksien käyttäminen ei saa haitata VII luvun tehokasta toimivuutta.

83 artikla

Hallinnollisten sakkojen määräämisen yleiset edellytykset

1. Jokaisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tämän asetuksen rikkomisesta määrättävien hallinnollisten sakkojen määrääminen tämän artiklan mukaisesti on kussakin yksittäisessä tapauksessa tehokasta, oikeasuhteista ja varoittavaa.

2. Hallinnolliset sakot määrätään kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteiden mukaisesti 58 artiklan 2 kohdan a–h ja j alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi tai niiden sijasta. Kun päätetään hallinnollisen sakon määräämisestä ja hallinnollisen sakon määrästä, kussakin yksittäisessä tapauksessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)	rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto, kyseisen tietojenkäsittelyn luonne, laajuus tai tarkoitus huomioon ottaen, sekä niiden rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkominen vaikuttaa, ja heille aiheutuneen vahingon suuruus;

b)	rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttamat toimet rekisteröidyille aiheutuneen vahingon lieventämiseksi;

d)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuun aste, ottaen huomioon heidän 25 ja 32 artiklan nojalla toteuttamansa tekniset ja organisatoriset toimenpiteet;

e)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän mahdolliset aiemmat vastaavat rikkomiset;

f)	yhteistyön aste valvontaviranomaisen kanssa rikkomisen korjaamiseksi ja sen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi;

g)	henkilötietoryhmät, joihin rikkominen vaikuttaa;

h)	tapa, jolla rikkominen tuli valvontaviranomaisen tietoon, erityisesti se, ilmoittiko rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkomisesta ja missä laajuudessa;

i)	jos kyseiselle rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle on aikaisemmin määrätty samasta asiasta 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, näiden toimenpiteiden noudattaminen;

j)	40 artiklan mukaisten hyväksyttyjen käytännesääntöjen tai 42 artiklan mukaisten hyväksyttyjen sertifiointimekanismien noudattaminen; ja

k)	mahdolliset muut tapaukseen sovellettavat raskauttavat tai lieventävät tekijät, kuten rikkomisesta suoraan tai välillisesti saadut mahdolliset taloudelliset edut tai rikkomisella vältetyt tappiot

3. Jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkoo samoissa tai toisiinsa liittyvissä käsittelytoimissa tahallaan tai tuottamuksellisesti useita tämän asetuksen säännöksiä, hallinnollisen sakon kokonaismäärä ei saa ylittää vakavimmasta rikkomisesta määrättyä sakkoa.

4. Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 10 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, kaksi prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän 8, 11, 25–39 ja 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

b)	sertifiointielimen 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

c)	edellä 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut valvontaelimen velvollisuudet.

5. Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	edellä 5, 6, 7 ja 9 artiklassa tarkoitetut käsittelyn perusperiaatteet, suostumuksen edellytykset mukaan luettuna;

b)	rekisteröityjen 12–22 artiklan mukaiset oikeudet;

c)	edellä 44–49 artiklassa tarkoitetut henkilötietojen siirrot kolmannessa maassa olevalle vastaanottajalle tai kansainväliselle järjestölle;

d)	kaikki IX luvun mukaisesti hyväksytystä jäsenvaltion lainsäädännöstä johtuvat velvollisuudet;

e)	valvontaviranomaisen 58 artiklan 2 kohdan nojalla antaman määräyksen tai väliaikaisen tai lopullisen rajoituksen tai tietovirtojen keskeyttämismääräyksen noudattamatta jättäminen tai 58 artiklan 1 kohdan mukaisen pääsyn antamista koskevan velvollisuuden rikkominen.

6. Edellä 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen määräyksen noudattamatta jättämisestä määrätään tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

7. Kukin jäsenvaltio voi asettaa sääntöjä siitä, voidaanko viranomaisille tai julkishallinnon elimille määrätä kyseisessä jäsenvaltiossa hallinnollisia sakkoja ja missä määrin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 58 artiklan 2 kohdan mukaisia korjaavia toimivaltuuksia.

8. Valvontaviranomaisen tämän artiklan mukaisien valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin oikeuden ja jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti asianmukaisia menettelytakeita, muun muassa tehokkaita oikeussuojakeinoja ja asianmukaista prosessia.

9. Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista sakoista, tätä artiklaa voidaan soveltaa niin, että sakon panee vireille toimivaltainen valvontaviranomainen ja sen määräävät toimivaltaiset kansalliset tuomioistuimet siten, että samalla varmistetaan, että nämä oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja niillä on vastaava vaikutus kuin valvontaviranomaisten määräämillä hallinnollisilla sakoilla. Määrättävien sakkojen on joka tapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Näiden jäsenvaltioiden on toimitettava säännökset, jotka ne hyväksyvät tämän kohdan nojalla, tiedoksi komissiolle viimeistään 25 päivänä toukokuuta 2018 ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset mahdollisimman pian.

whereas

(87) Olisi tarkistettava, onko kaikki asianmukaiset tekniset suojatoimenpiteet ja organisatoriset toimenpiteet toteutettu, jotta voidaan selvittää välittömästi, onko tapahtunut henkilötietojen tietoturvaloukkaus, ja saattaa asia viipymättä valvontaviranomaisen ja rekisteröidyn tiedoksi.
Se, että ilmoitus tehtiin ilman aiheetonta viivytystä, olisi selvitettävä ottaen huomioon erityisesti henkilötietojen tietoturvaloukkauksen luonne ja vakavuus sekä tästä rekisteröidylle aiheutuvat seuraukset ja haittavaikutukset.
Kyseinen ilmoitus voi johtaa siihen, että valvontaviranomainen puuttuu asiaan sille tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimivaltuuksien mukaisesti.

- = -

(94) Jos tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi osoittaa, että käsittelyyn liittyisi riskin lieventämistä koskevien suojatoimien, suojaustoimenpiteiden ja -keinojen puuttumisen vuoksi suuri luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin vaikuttava riski, ja rekisterinpitäjä katsoo, että tätä riskiä ei voida kohtuullisin toimenpitein vähentää saatavilla olevan tekniikan ja toteuttamiskustannusten suhteen, ennen käsittelytoimien aloittamista olisi kuultava valvontaviranomaista.
On todennäköistä, että tällainen korkea riski liittyy tietyntyyppiseen henkilötietojen käsittelyyn ja käsittelyn laajuuteen ja toistumistiheyteen, mikä voi aiheuttaa vahinkoa myös luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille tai merkitä niihin puuttumista.
Valvontaviranomaisen olisi vastattava kuulemispyyntöön määrätyn ajan kuluessa.
Valvontaviranomaisen reagoimattomuus määräajan puitteissa ei kuitenkaan saisi vaikuttaa valvontaviranomaisen mahdollisiin toimiin sille tässä asetuksessa annettujen tehtävien ja valtuuksien puitteissa, kuten valtaan kieltää käsittelytoimia.
Osana kuulemismenettelyä valvontaviranomaiselle voidaan toimittaa käsittelyn osalta toteutetun tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin tulos, etenkin toimenpiteet, joiden tarkoituksena on vähentää luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvaa riskiä.

- = -

(135) Olisi perustettava yhdenmukaisuusmekanismi valvontaviranomaisten keskinäistä yhteistyötä varten, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen johdonmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.
Tätä mekanismia olisi sovellettava erityisesti silloin kun valvontaviranomainen aikoo hyväksyä oikeusvaikutuksia tuottavan toimenpiteen sellaisiin käsittelytoimiin liittyen, jotka vaikuttavat olennaisella tavalla merkittävään määrään useissa eri jäsenvaltioissa olevia rekisteröityjä.
Sitä olisi sovellettava myös silloin kun joku asianomainen valvontaviranomainen tai komissio pyytää tällaisen asian käsittelyä yhdenmukaisuusmekanismin puitteissa.
Tämä mekanismi ei saisi vaikuttaa toimenpiteisiin, joita komissio voi toteuttaa perussopimuksissa vahvistettujen toimivaltuuksiensa nojalla.

- = -

(143) Jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on SEUT 263 artiklassa määrätyin edellytyksin oikeus nostaa kumoamiskanne Euroopan unionin tuomioistuimessa tietosuojaneuvoston päätöksiä vastaan.
Asianomaisten valvontaviranomaisten, joille kyseiset päätökset on osoitettu ja jotka haluavat riitauttaa ne, on SEUT 263 artiklan mukaisesti nostettava kanne kahden kuukauden kuluessa siitä, kun päätökset on annettu niille tiedoksi.
Jos tietosuojaneuvoston päätökset koskevat suoraan ja erikseen rekisterinpitäjää, henkilötietojen käsittelijää tai valituksen tekijää, viimeksi mainittu voi nostaa SEUT 263 artiklan mukaisesti kumoamiskanteen kyseisiä päätöksiä vastaan kahden kuukauden kuluessa kyseisten päätösten julkaisemisesta tietosuojaneuvoston verkkosivustolla.
Jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä olisi oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa sellaista valvontaviranomaisen päätöstä vastaan, joka tuottaa kyseistä henkilöä koskevia oikeusvaikutuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tätä oikeutta SEUT 263 artiklan nojalla.
Tällaiset päätökset koskevat etenkin valvontaviranomaisen tutkintavaltuuksien, korjaavien valtuuksien ja hyväksymisvaltuuksien käyttöä tai valitusten käsittelemättä jättämistä tai hylkäämistä.
Tämä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ei kuitenkaan koske valvontaviranomaisten toimenpiteitä, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, kuten valvontaviranomaisen antamia lausuntoja tai neuvoja.
Kanne valvontaviranomaista vastaan olisi nostettava sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, johon valvontaviranomainen on sijoittautunut, ja se olisi toteutettava kyseisen jäsenvaltion prosessioikeuden mukaisesti.
Kyseisten tuomioistuinten olisi käytettävä täyttä oikeudellista toimivaltaa, mukaan lukien toimivalta tarkastella kaikkia tosiseikkoja koskevia ja oikeudellisia kysymyksiä, jotka ovat niiden käsiteltäväksi saatetun asian kannalta merkittäviä.

- = -

(150) Tämän asetuksen rikkomisen vuoksi määrättävien hallinnollisten seuraamusten lujittamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi jokaisella valvontaviranomaisella olisi oltava valtuudet määrätä hallinnollisia sakkoja.
Tässä asetuksessa olisi mainittava nämä rikkomiset ja niistä määrättävien sakkojen enimmäismäärä ja määrän asettamisen perusteet, jotka toimivaltaisen valvontaviranomaisen olisi vahvistettava kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon kaikki erityisen tilanteen kannalta merkittävät olosuhteet ja ottaen asianmukaisesti huomioon erityisesti rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto ja sen seuraukset sekä toimenpiteet, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi ja rikkomisen seurausten estämiseksi tai lieventämiseksi.
Silloin kun sakkoja määrätään yritykselle, yritys olisi ymmärrettävä SEUT 101 ja 102 artiklan mukaiseksi yritykseksi.
Jos hallinnollisia sakkoja määrätään henkilöille, jotka eivät ole yrityksiä, valvontaviranomaisen olisi sakon sopivan määrän harkinnassa otettava huomioon jäsenvaltion yleinen tulotaso ja henkilön taloudellinen tilanne.
Yhdenmukaisuusmekanismia voidaan myös käyttää hallinnollisten sakkojen johdonmukaisen soveltamisen edistämiseksi.
Jäsenvaltioilla olisi oltava vastuu määritellä onko viranomaisille määrättävä hallinnollisia sakkoja ja missä määrin.
Hallinnollisen sakon määräämisellä tai varoituksen antamisella ei ole vaikutusta valvontaviranomaisten muiden valtuuksien soveltamiseen eikä muihin tämän asetuksen mukaisiin seuraamuksiin.

- = -

dal 2004 diritto e informatica