interactive GDPR 2016/0679 FI

whereas tapauksessa:

• whereas (36) 2
• whereas (47) 1
• whereas (51) 1
• whereas (52) 1
• whereas (59) 1
• whereas (101) 1
• whereas (107) 1
• whereas (111) 1
• whereas (141) 1
• whereas (150) 1
• whereas (151) 1

definitions:

8 artikla

Tietoyhteiskunnan palveluihin liittyvään lapsen suostumukseen sovellettavat ehdot

1.   Jos 6 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan, katsotaan, että kun kyseessä on tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaminen suoraan lapselle, lapsen henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos lapsi on vähintään 16-vuotias. Jos lapsi on alle 16 vuotta, tällainen käsittely on lainmukaista vain siinä tapauksessa ja siltä osin kuin lapsen vanhempainvastuunkantaja on antanut siihen suostumuksen tai valtuutuksen.

Jäsenvaltiot voivat lainsäädännössään säätää tätä tarkoitusta koskevasta alemmasta iästä, joka ei saa olla alle 13 vuotta.

2.   Rekisterinpitäjän on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet tarkistaakseen tällaisissa tapauksissa, että lapsen vanhempainvastuunkantaja on antanut suostumuksen tai valtuutuksen, käytettävissä oleva teknologia huomioon ottaen.

3.   Edellä oleva 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden yleiseen sopimusoikeuteen, kuten sääntöihin, jotka koskevat sopimuksen pätevyyttä, muodostamista tai vaikutuksia suhteessa lapseen.

12 artikla

Läpinäkyvä informointi, viestintä ja yksityiskohtaiset säännöt rekisteröidyn oikeuksien käyttöä varten

1.   Rekisterinpitäjän on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet toimittaakseen rekisteröidylle 13 ja 14 artiklan mukaiset tiedot ja 15–22 artiklan ja 34 artiklan mukaiset kaikki käsittelyä koskevat tiedot tiiviisti esitetyssä, läpinäkyvässä, helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä varsinkin silloin, kun tiedot on tarkoitettu erityisesti lapselle. Tiedot on toimitettava kirjallisesti tai muulla tavoin ja tapauksen mukaan sähköisessä muodossa. Jos rekisteröity sitä pyytää, tiedot voidaan antaa suullisesti edellyttäen, että rekisteröidyn henkilöllisyys on vahvistettu muulla tavoin.

2.   Rekisterinpitäjän on helpotettava 15–22 artiklan mukaisten rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä. Edellä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa rekisterinpitäjä ei saa kieltäytyä toimimasta rekisteröidyn pyynnöstä tämän 15–22 artiklan mukaisten oikeuksien käyttämiseksi ellei rekisterinpitäjä osoita, ettei se pysty tunnistamaan rekisteröityä.

3.   Rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle tiedot toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 15–22 artiklan nojalla tehdyn pyynnön johdosta ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle tällaisesta mahdollisesta jatkamisesta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta sekä viivästymisen syyt. Jos rekisteröity esittää pyynnön sähköisesti, tiedot on toimitettava sähköisesti mahdollisuuksien mukaan, paitsi jos rekisteröity toisin pyytää.

4.   Jos rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä rekisteröidyn pyynnön perusteella, rekisterinpitäjän on ilmoitettava viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta rekisteröidylle syyt siihen ja kerrottava mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

5.   Jäljempänä olevan 13 ja 14 artiklan nojalla toimitetut tiedot ja kaikki 15–22 ja 34 artiklaan perustuvat tiedot ja toimenpiteet ovat maksuttomia. Jos rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi joko

a)	periä kohtuullisen maksun ottaen huomioon tietojen tai viestien toimittamisesta tai pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset; tai

b)	kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea.

Näissä tapauksissa rekisterinpitäjän on osoitettava pyynnön ilmeinen perusteettomuus tai kohtuuttomuus.

6.   Jos rekisterinpitäjällä on perusteltua syytä epäillä 15–21 artiklan mukaisen pyynnön tehneen luonnollisen henkilön henkilöllisyyttä, rekisterinpitäjä voi pyytää toimittamaan lisätiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn henkilöllisyyden vahvistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.

7.   Jäljempänä 13 ja 14 artiklassa tarkoitetut tiedot voidaan antaa rekisteröidyille yhdistettynä vakiomuotoisiin kuvakkeisiin, jotta suunnitellusta käsittelystä voidaan antaa mielekäs yleiskuva helposti erottuvalla, ymmärrettävällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla. Jos kuvakkeet esitetään sähköisessä muodossa, niiden on oltava koneellisesti luettavissa.

8.   Siirretään komissiolle valta antaa 92 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotta voidaan määrittää kuvakkeilla annettavat tiedot ja menettelyt, joilla standardoituja kuvakkeita tarjotaan käyttöön.

2 Jakso

Ilmoittaminen ja pääsy henkilötietoihin

28 artikla

Henkilötietojen käsittelijä

1.   Jos käsittely on määrä suorittaa rekisterinpitäjän lukuun, rekisterinpitäjä saa käyttää ainoastaan sellaisia henkilötietojen käsittelijöitä, jotka toteuttavat riittävät suojatoimet asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimien täytäntöönpanemiseksi niin, että käsittely täyttää tämän asetuksen vaatimukset ja sillä varmistetaan rekisteröidyn oikeuksien suojelu.

2.   Henkilötietojen käsittelijä ei saa käyttää toisen henkilötietojen käsittelijän palveluksia ilman rekisterinpitäjän erityistä tai yleistä kirjallista ennakkolupaa. Kun kyse on kirjallisesta ennakkoluvasta, henkilötietojen käsittelijän on tiedotettava rekisterinpitäjälle kaikista suunnitelluista muutoksista, jotka koskevat muiden henkilötietojen käsittelijöiden lisäämistä tai vaihtamista, ja annettava siten rekisterinpitäjälle mahdollisuus vastustaa tällaisia muutoksia.

3.   Henkilötietojen käsittelijän suorittamaa käsittelyä on määritettävä sopimuksella tai muulla unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisella oikeudellisella asiakirjalla, joka sitoo henkilötietojen käsittelijää suhteessa rekisterinpitäjään ja jossa vahvistetaan käsittelyn kohde ja kesto, käsittelyn luonne ja tarkoitus, henkilötietojen tyyppi ja rekisteröityjen ryhmät, rekisterinpitäjän velvollisuudet ja oikeudet. Tässä sopimuksessa tai muussa oikeudellisessa asiakirjassa on säädettävä erityisesti, että henkilötietojen käsittelijä

a)

käsittelee henkilötietoja ainoastaan rekisterinpitäjän antamien dokumentoitujen ohjeiden mukaisesti, mikä koskee myös henkilötietojen siirtoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle, paitsi jos henkilötietojen käsittelijään sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä toisin vaaditaan, missä tapauksessa henkilötietojen käsittelijä tiedottaa rekisterinpitäjälle tästä oikeudellisesta vaatimuksesta ennen käsittelyä, paitsi jos tällainen tiedottaminen kielletään kyseisessä laissa yleistä etua koskevien tärkeiden syiden vuoksi;

b)	varmistaa, että henkilöt, joilla on oikeus käsitellä henkilötietoja, ovat sitoutuneet noudattamaan salassapitovelvollisuutta tai heitä koskee asianmukainen lakisääteinen salassapitovelvollisuus;

c)	toteuttaa kaikki 32 artiklassa vaaditut toimenpiteet;

d)	noudattaa 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja toisen henkilötietojen käsittelijän käytön edellytyksiä;

e)	ottaen huomioon käsittelytoimen luonteen auttaa rekisterinpitäjää asianmukaisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä mahdollisuuksien mukaan täyttämään rekisterinpitäjän velvollisuuden vastata pyyntöihin, jotka koskevat III luvussa säädettyjen rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä;

f)	auttaa rekisterinpitäjää varmistamaan, että 32–36 artiklassa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan ottaen huomioon käsittelyn luonteen ja henkilötietojen käsittelijän saatavilla olevat tiedot;

g)	rekisterinpitäjän valinnan mukaan poistaa tai palauttaa käsittelyyn liittyvien palveluiden tarjoamisen päätyttyä kaikki henkilötiedot rekisterinpitäjälle ja poistaa olemassa olevat jäljennökset, paitsi jos unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä vaaditaan säilyttämään henkilötiedot;

h)	saattaa rekisterinpitäjän saataville kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen tässä artiklassa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen osoittamista varten, ja sallii rekisterinpitäjän tai muun rekisterinpitäjän valtuuttaman auditoijan suorittamat auditoinnit, kuten tarkastukset, sekä osallistuu niihin.

Ensimmäisen alakohdan h alakohdan osalta henkilötietojen käsittelijän on välittömästi ilmoitettava rekisterinpitäjälle, jos hän katsoo, että ohjeistus rikkoo tätä asetusta tai muita unionin tai jäsenvaltion tietosuojasäännöksiä.

4.   Kun henkilötietojen käsittelijä käyttää toisen henkilötietojen käsittelijän palveluksia erityisten käsittelytoimintojen suorittamiseksi rekisterinpitäjän puolesta, kyseiseen toiseen henkilötietojen käsittelijään sovelletaan sopimuksen tai unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisen muun oikeudellisen asiakirjan mukaisesti samoja tietosuojavelvoitteita kuin ne, jotka on vahvistettu 3 kohdassa tarkoitetussa rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välisessä sopimuksessa tai muussa oikeudellisessa asiakirjassa erityisesti antaen riittävät takeet siitä, että käsittelyyn liittyvät asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimet toteutetaan niin, että käsittely täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Kun toinen henkilötietojen käsittelijä ei täytä tietosuojavelvoitteitaan, alkuperäinen henkilötietojen käsittelijä on edelleen täysimääräisesti vastuussa toisen henkilötietojen käsittelijän velvoitteiden suorittamisesta suhteessa rekisterinpitäjään.

5.   Jäljempänä 40 artiklassa tarkoitettujen hyväksyttyjen käytännesääntöjen tai 42 artiklassa tarkoitetun hyväksytyn sertifiointimekanismin noudattamista voidaan käyttää osatekijänä, jolla osoitetaan, että tämän artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut riittävät takeet on annettu.

6.   Sanotun rajoittamatta rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän yksittäistä sopimusta, tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu sopimus tai muu oikeudellinen asiakirja voi perustua kokonaan tai osittain tämän artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitettuihin vakiosopimuslausekkeisiin; tämä koskee myös tilannetta, jossa ne ovat osa rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle 42 tai 43 artiklan mukaisesti myönnettyä sertifiointia.

7.   Komissio voi laatia vakiosopimuslausekkeita tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja varten ja 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.   Valvontaviranomainen voi hyväksyä vakiosopimuslausekkeita tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja varten ja 63 artiklassa tarkoitetun yhdenmukaisuusmekanismin mukaisesti.

9.   Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tai muun oikeudellisen asiakirjan on oltava kirjallinen, mukaan lukien sähköisessä muodossa.

10.   Jos henkilötietojen käsittelijä rikkoo tätä asetusta määrittämällä käsittelyn tarkoitukset ja keinot, kyseistä henkilötietojen käsittelijää on pidettävä tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 82, 83 ja 84 artiklan soveltamista.

40 artikla

Käytännesäännöt

1.   Jäsenvaltioiden, valvontaviranomaisten, tietosuojaneuvoston ja komission on edistettävä sellaisten käytännesääntöjen laatimista, joiden avulla tuetaan tämän asetuksen asianmukaista soveltamista, ottaen huomioon käsittelyn eri sektorien erityispiirteet ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet.

2.   Yhdistykset ja muut elimet, jotka edustavat rekisterinpitäjien tai henkilötietojen käsittelijöiden eri ryhmiä, voivat tämän asetuksen säännösten soveltamisen täsmentämiseksi laatia käytännesääntöjä tai muuttaa tai laajentaa niitä muun muassa seuraavien osalta:

a)	käsittelyn asianmukaisuus ja läpinäkyvyys;

b)	rekisterinpitäjän oikeutetut edut tietyissä yhteyksissä;

c)	henkilötietojen kerääminen;

d)	henkilötietojen pseudonymisointi;

e)	yleisölle ja rekisteröidyille tarkoitettu tiedotus;

f)	rekisteröidyn oikeuksien käyttäminen;

g)	lapsille tarkoitettu tiedotus ja lasten suojelu sekä keinot lapsen vanhempainvastuunkantajan suostumuksen saamiseksi;

h)	tämän asetuksen 24 ja 25 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet ja menettelyt sekä 32 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet tietojenkäsittelyn turvallisuuden varmistamiseksi;

i)	henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittaminen valvontaviranomaisille ja rekisteröidylle;

j)	henkilötietojen siirto kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille; tai

k)	tuomioistuinten ulkopuoliset ja muut riidanratkaisumenettelyt käsittelyä koskevien kiistojen ratkaisemiseksi rekisterinpitäjien ja rekisteröityjen välillä, 77 ja 79 artiklaan perustuvia rekisteröityjen oikeuksia rajoittamatta.

3.   Käytännesääntöjä, joita sovelletaan rekisterinpitäjiin tai henkilötietojen käsittelijöihin, joihin sovelletaan tätä asetusta, ja jotka on hyväksytty tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jotka ovat tämän artiklan 9 kohdan mukaisesti yleisesti päteviä, voivat noudattaa myös rekisterinpitäjät tai henkilötietojen käsittelijät, joihin tätä asetusta ei sovelleta 3 artiklan nojalla, voidakseen tarjota asianmukaiset suojatoimet 46 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti siirrettäessä henkilötietoja kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille. Tällaisten rekisterinpitäjien tai henkilötietojen käsittelijöiden on joko sopimusperusteisesti tai muulla oikeudellisesti sitovalla tavalla tehtävä sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset sitoumukset asianmukaisten suojatoimien soveltamiseksi myös rekisteröityjen oikeuksiin.

4.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin käytännesääntöihin on sisällytettävä mekanismit, joiden avulla 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu elin voi velvoitteen mukaisesti valvoa, että käytännesääntöjä soveltavat rekisterinpitäjät tai henkilötietojen käsittelijät noudattavat niitä, 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisten valvontaviranomaisten tehtäviä ja valtuuksia rajoittamatta.

5.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhdistysten ja muiden elinten, jotka aikovat laatia käytännesääntöjä tai muuttaa tai laajentaa voimassa olevia käytännesääntöjä, on toimitettava käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus valvontaviranomaiselle, joka on 55 artiklan nojalla toimivaltainen. Valvontaviranomainen antaa lausunnon siitä, onko käytännesääntöjen luonnos tai muutos tai laajennus tämän asetuksen mukainen, ja hyväksyy tämän käytännesääntöjen luonnoksen, muutoksen tai laajennuksen, jos se katsoo sen tarjoavan riittävät asianmukaiset takeet.

6.   Jos 5 kohdan mukaisesti vahvistetaan, että käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus on tämän asetuksen mukainen ja jos kyseiset käytännesäännöt eivät liity käsittelytoimiin useissa eri jäsenvaltioissa, valvontaviranomainen rekisteröi ja julkaisee käytännesäännöt.

7.   Jos käytännesääntöjen luonnos liittyy käsittelytoimiin useissa eri jäsenvaltioissa, 55 artiklan nojalla toimivaltainen valvontaviranomainen toimittaa sen ennen käytännesääntöjen, muutoksen tai laajennuksen hyväksymistä 63 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tietosuojaneuvostolle, joka antaa lausunnon siitä, onko käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus tämän asetuksen mukainen tai, tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, tarjoaako se asianmukaiset suojatoimet.

8.   Jos 7 kohdassa tarkoitetussa lausunnossa vahvistetaan, että käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus on tämän asetuksen mukainen, tai 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, tarjoaa asianmukaiset suojatoimet, tietosuojaneuvosto toimittaa lausuntonsa komissiolle.

9.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa se toteaa, että sille tämän artiklan 8 kohdan nojalla esitetyt hyväksytyt käytännesäännöt, muutokset tai laajennukset ovat yleisesti päteviä unionissa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10.   Komissio huolehtii niiden hyväksyttyjen käytännesääntöjen asianmukaisesta julkaisemisesta, jotka se on todennut yleisesti päteviksi 9 kohdan mukaisesti.

11.   Tietosuojaneuvosto kokoaa kaikki hyväksytyt käytännesäännöt, muutokset ja laajennukset ja asettaa ne julkisesti saataville asianmukaisilla tavoilla.

49 artikla

Erityistilanteita koskevat poikkeukset

1.   Jos ei ole tehty 45 artiklan 3 kohdan mukaista tietosuojan tason riittävyyttä koskevaa päätöstä tai ei ole toteutettu 46 artiklassa tarkoitettuja asianmukaisia suojatoimia yritystä koskevat sitovat säännöt mukaan lukien, henkilötietojen siirrot tai siirtojen sarjat kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa jollakin seuraavista edellytyksistä:

a)	rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa ehdotettuun siirtoon sen jälkeen, kun hänelle on ilmoitettu, että tällaiset siirrot voivat aiheuttaa rekisteröidylle riskejä tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen ja asianmukaisten suojatoimien puuttumisen vuoksi;

b)	siirto on tarpeen rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;

c)	siirto on tarpeen rekisterinpitäjän ja toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välisen, rekisteröidyn edun mukaisen sopimuksen tekemiseksi tai täytäntöönpanemiseksi;

d)	siirto on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevien syiden vuoksi;

e)	siirto on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi;

f)	siirto on tarpeen rekisteröidyn tai muiden henkilöiden elintärkeiden etujen suojaamiseksi, jos rekisteröity on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan;

g)

siirto tehdään rekisteristä, jonka tarkoituksena on unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tietojen antaminen yleisölle ja joka on yleisesti yleisön tai kenen tahansa sellaisen henkilön käytettävissä, joka voi esittää tiedonsaannille perustellun syyn, mutta ainoastaan siltä osin kuin rekisterin käytön edellytykset, joista säädetään unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, täyttyvät kussakin yksittäisessä tapauksessa.

Jos siirto ei voi perustua 45 tai 46 artiklassa oleviin sääntöihin, kuten yritystä koskeviin sitoviin sääntöihin, eikä mikään tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisista erityistilanteita koskevista poikkeuksista sovellu, henkilötietoja voidaan siirtää kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle ainoastaan, jos siirto ei ole toistuva, koskee ainoastaan rajallista määrää rekisteröityjä ja on tarpeen rekisterinpitäjän sellaisten pakottavien ja oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, joita rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet eivät syrjäytä, sekä jos rekisterinpitäjä on arvioinut kaikkia tiedonsiirtoon liittyviä seikkoja ja toteuttanut tämän arvioinnin perusteella henkilötietojen suojaa koskevat asianmukaiset suojatoimet. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava siirrosta valvontaviranomaiselle. Edellä 13 ja 14 artiklassa mainittujen tietojen lisäksi rekisterinpitäjän on annettava rekisteröidylle tiedot siirrosta sekä pakottavista ja oikeutetuista eduista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdan mukainen siirto ei saa käsittää rekisteriin sisältyviä henkilötietoja kokonaisuudessaan eikä kokonaisia henkilötietoryhmiä. Jos rekisteri on tarkoitettu sellaisten henkilöiden käyttöön, joilla on siihen oikeutettu etu, siirto tehdään ainoastaan näiden henkilöiden pyynnöstä tai jos he ovat henkilötietojen vastaanottajia.

3.   Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa ja toista alakohtaa ei sovelleta toimiin, joita viranomaiset suorittavat osana julkisen vallan käyttöä.

4.   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu yleinen etu on tunnustettava unionin oikeudessa tai sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jota rekisterinpitäjään sovelletaan.

5.   Ellei tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ole annettu, unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan tärkeää yleistä etua koskevista syistä nimenomaisesti rajoittaa tiettyjen henkilötietoryhmien siirtoa kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista säännöksistä komissiolle.

6.   Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on dokumentoitava arviointi ja tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut asianmukaiset suojatoimet 30 artiklassa tarkoitettuun selosteeseen.

61 artikla

Keskinäinen avunanto

1.   Valvontaviranomaisten on annettava toisilleen tarvittavat tiedot ja keskinäistä apua tämän asetuksen johdonmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi ja toteutettava toimenpiteet tehokasta keskinäistä yhteistyötä varten. Keskinäisen avunannon on katettava erityisesti tietopyynnöt ja valvontatoimet, kuten ennakkohyväksyntää ja -kuulemista sekä tarkastusten ja tutkimusten toteuttamista koskevat pyynnöt.

2.   Valvontaviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen vastata toisen valvontaviranomaisen esittämään pyyntöön ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua erityisesti asiaankuuluvien tietojen välittäminen tutkimuksen toteuttamisesta.

3.   Avunantopyynnössä on esitettävä kaikki tarvittavat tiedot, mukaan lukien pyynnön tarkoitus ja perustelut sen esittämiselle. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten niitä on pyydetty.

4.   Valvontaviranomainen, jolle pyyntö on osoitettu, voi kieltäytyä noudattamasta sitä vain, jos

a)	sillä ei ole toimivaltaa käsitellä pyynnön kohdetta tai toteuttaa pyydettyjä toimenpiteitä; tai

b)	pyynnön noudattaminen olisi ristiriidassa tämän asetuksen tai sellaisen unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön kanssa, jota pyynnön vastaanottaneeseen valvontaviranomaiseen sovelletaan.

5.   Pyynnön vastaanottaneen valvontaviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle valvontaviranomaiselle asian ratkaisusta tai tarvittaessa asian etenemisestä tai pyyntöön vastaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen, joka kieltäytyy noudattamasta pyyntöä 4 kohdan nojalla, on esitettävä syyt siihen.

6.   Pyynnön vastaanottaneiden valvontaviranomaisten on pääsääntöisesti toimitettava muiden valvontaviranomaisten pyytämät tiedot sähköisesti vakiomuodossa.

7.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ei saa periä maksua keskinäistä avunantoa koskevien pyyntöjen perusteella toteuttamistaan toimista. Valvontaviranomaiset voivat sopia säännöistä, jotka koskevat poikkeuksellisissa olosuhteissa annettavasta keskinäisestä avusta aiheutuvien erityisten kustannusten korvaamista niiden välillä.

8.   Jos valvontaviranomainen ei anna tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja kuukauden kuluessa toisen valvontaviranomaisen esittämän pyynnön vastaanottamisesta, pyynnön esittävä valvontaviranomainen voi hyväksyä väliaikaisen toimenpiteen oman jäsenvaltionsa alueella 55 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa on katsottava, että 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarve toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä täyttyy ja vaaditaan 66 artiklan 2 kohdan mukainen tietosuojaneuvoston kiireellinen sitova päätös.

9.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa tässä artiklassa tarkoitettua keskinäistä avunantoa koskevat muodot ja menettelyt sekä järjestelyt valvontaviranomaisten kesken ja valvontaviranomaisten ja tietosuojaneuvoston välillä sähköisin keinoin toteutettavaa tietojenvaihtoa varten, erityisesti tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun vakiolomakkeen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

62 artikla

Valvontaviranomaisten yhteiset operaatiot

1.   Valvontaviranomaisten on tarvittaessa toteutettava yhteisiä operaatioita, mukaan lukien yhteisiä tutkimuksia ja yhteisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joihin osallistuu muiden jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten jäseniä tai muuta henkilöstöä.

2.   Jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on sijoittautunut useaan eri jäsenvaltioon tai jos käsittelytoimet todennäköisesti vaikuttavat merkittävästi huomattavan moniin useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa asuviin rekisteröityihin, kunkin tällaisen jäsenvaltion valvontaviranomaisella on oikeus osallistua yhteisiin operaatioihin. Edellä olevan 56 artiklan 1 kohdan tai 4 kohdan mukaisesti toimivaltainen valvontaviranomainen kutsuu kunkin tällaisen jäsenvaltion valvontaviranomaisen osallistumaan kyseisiin yhteisiin operaatioihin ja pyytää sitä vastaamaan viipymättä osallistumista koskevaan valvontaviranomaisen pyyntöön.

3.   Valvontaviranomainen voi oman jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja avustavan valvontaviranomaisen hyväksynnän perusteella myöntää valtuudet, kuten tutkintavaltuudet, yhteisiin operaatioihin osallistuvan avustavan valvontaviranomaisen jäsenelle tai henkilöstölle, tai siltä osin kuin se on mahdollista vastaanottavan valvontaviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön puitteissa, sallia avustavan valvontaviranomaisen jäsenten tai henkilöstön käyttää tutkintavaltuuksiaan avustavan valvontaviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Näitä tutkintavaltuuksia voidaan käyttää ainoastaan vastaanottavan valvontaviranomaisen jäsenten tai henkilöstön johdolla ja heidän läsnä ollessaan. Avustavan valvontaviranomaisen jäseniin tai henkilöstöön sovelletaan vastaanottavan valvontaviranomaisen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

4.   Jos avustavan valvontaviranomaisen henkilöstö toimii 1 kohdan mukaisesti toisessa jäsenvaltiossa, vastaanottavan valvontaviranomaisen jäsenvaltio on vastuussa heidän toimistaan, mukaan lukien korvausvastuu mahdollisista vahingoista, joita he ovat aiheuttaneet toimintansa aikana, sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella he toimivat.

5.   Jäsenvaltio, jonka alueella vahinko aiheutui, vastaa vahingon korvaamisesta henkilöstönsä aiheuttamia vahinkoja koskevien ehtojen mukaisesti. Sen avustavan valvontaviranomaisen jäsenvaltion, jonka henkilöstö on aiheuttanut vahinkoa kenelle tahansa henkilölle toisen jäsenvaltion alueella, on korvattava jälkimmäiselle jäsenvaltiolle kokonaisuudessaan korvaukset, jotka tämä on maksanut heidän puolestaan korvaukseen oikeutetuille.

6.   Kukin jäsenvaltio pidättyy 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa pyytämästä korvausta toiselta jäsenvaltiolta 4 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen oikeuksien käyttämistä kolmansiin osapuoliin nähden tai vaikuttamatta 5 kohdan soveltamiseen.

7.   Jos yhteinen operaatio on tarkoitus järjestää ja valvontaviranomainen ei noudata tämän artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä säädettyä velvollisuutta kuukauden kuluessa, muut valvontaviranomaiset voivat toteuttaa väliaikaisen toimenpiteen jäsenvaltionsa alueella 55 artiklan mukaisesti. Tässä tapauksessa on katsottava, että 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarve toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä täyttyy ja vaaditaan tietosuojaneuvoston antama kiireellinen lausunto tai kiireellinen sitova päätös 66 artiklan 2 kohdan nojalla.

2 Jakso

Yhdenmukaisuus

65 artikla

Euroopan tietosuojaneuvoston kiistanratkaisumenettely

1.   Varmistaakseen, että tätä asetusta sovelletaan yksittäistapauksissa asianmukaisesti ja yhtenäisesti, tietosuojaneuvosto antaa seuraavissa tapauksissa sitovan päätöksen:

a)

jos 60 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomainen valvontaviranomainen on esittänyt johtavan viranomaisen päätösehdotukseen merkityksellisen ja perustellun vastalauseen tai jos johtava viranomainen on hylännyt tällaisen vastalauseen, koska se ei ollut merkityksellinen ja/tai perusteltu. Sitova päätös koskee kaikkia seikkoja, joista merkityksellinen ja perusteltu vastalause on esitetty, erityisesti sen suhteen, onko tätä asetusta rikottu vai ei;

b)	jos esiintyy eriäviä näkemyksiä siitä, mikä asianomaisista valvontaviranomaisista on toimivaltainen päätoimipaikan osalta;

c)

jos toimivaltainen valvontaviranomainen ei pyydä tietosuojaneuvostolta lausuntoa 64 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai ei noudata tietosuojaneuvoston 64 artiklan nojalla antamaa lausuntoa. Tällöin asianomaiset valvontaviranomaiset tai komissio voivat ilmoittaa asiasta tietosuojaneuvostolle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös on annettava tietosuojaneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä kuukauden kuluessa asiaa koskevan pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan jatkaa kuukaudella ottaen huomioon asian monimutkaisuus. Edellä olevan 1 kohdan mukainen päätös on perusteltava ja osoitettava johtavalle valvontaviranomaiselle sekä kaikille asianomaisille valvontaviranomaisille, joita se sitoo.

3.   Jos tietosuojaneuvosto ei ole antanut päätöstä 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, sen on annettava päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä kahden viikon kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun toisen kuukauden päättymisestä. Jos tietosuojaneuvoston jäsenten äänet menevät tasan, päätöksen ratkaisee puheenjohtajan ääni.

4.   Asianomaiset valvontaviranomaiset eivät anna päätöstä 1 kohdan mukaisesti tietosuojaneuvostolle toimitetusta asiasta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa.

5.   Tietosuojaneuvoston puheenjohtaja antaa ilman aiheetonta viivytystä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tiedoksi asianomaisille valvontaviranomaisille. Se ilmoittaa asiasta komissiolle. Päätös julkaistaan viipymättä tietosuojaneuvoston verkkosivustolla valvontaviranomaisen annettua tiedoksi 6 kohdassa tarkoitetun lopullisen päätöksen.

6.   Johtavan valvontaviranomaisen tai tapauksen mukaan sen valvontaviranomaisen, jolle valitus on jätetty, on annettava lopullinen päätöksensä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tietosuojaneuvosto on antanut päätöksensä tiedoksi. Johtavan valvontaviranomaisen tai tapauksen mukaan sen valvontaviranomaisen, jolle valitus on tehty, on ilmoitettava tietosuojaneuvostolle päivämäärä, jona sen lopullinen päätös on annettu tiedoksi rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle ja rekisteröidylle. Asianomaisten valvontaviranomaisten lopullinen päätös annetaan 60 artiklan 7, 8 ja 9 kohdan mukaisesti. Lopullisessa päätöksessä on viitattava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen ja ilmoitettava, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös julkaistaan tietosuojaneuvoston verkkosivustolla tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti. Lopullinen päätös liitetään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen.

83 artikla

Hallinnollisten sakkojen määräämisen yleiset edellytykset

1.   Jokaisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tämän asetuksen rikkomisesta määrättävien hallinnollisten sakkojen määrääminen tämän artiklan mukaisesti on kussakin yksittäisessä tapauksessa tehokasta, oikeasuhteista ja varoittavaa.

2.   Hallinnolliset sakot määrätään kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteiden mukaisesti 58 artiklan 2 kohdan a–h ja j alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi tai niiden sijasta. Kun päätetään hallinnollisen sakon määräämisestä ja hallinnollisen sakon määrästä, kussakin yksittäisessä tapauksessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)	rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto, kyseisen tietojenkäsittelyn luonne, laajuus tai tarkoitus huomioon ottaen, sekä niiden rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkominen vaikuttaa, ja heille aiheutuneen vahingon suuruus;

b)	rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttamat toimet rekisteröidyille aiheutuneen vahingon lieventämiseksi;

d)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuun aste, ottaen huomioon heidän 25 ja 32 artiklan nojalla toteuttamansa tekniset ja organisatoriset toimenpiteet;

e)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän mahdolliset aiemmat vastaavat rikkomiset;

f)	yhteistyön aste valvontaviranomaisen kanssa rikkomisen korjaamiseksi ja sen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi;

g)	henkilötietoryhmät, joihin rikkominen vaikuttaa;

h)	tapa, jolla rikkominen tuli valvontaviranomaisen tietoon, erityisesti se, ilmoittiko rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkomisesta ja missä laajuudessa;

i)	jos kyseiselle rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle on aikaisemmin määrätty samasta asiasta 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, näiden toimenpiteiden noudattaminen;

j)	40 artiklan mukaisten hyväksyttyjen käytännesääntöjen tai 42 artiklan mukaisten hyväksyttyjen sertifiointimekanismien noudattaminen; ja

k)	mahdolliset muut tapaukseen sovellettavat raskauttavat tai lieventävät tekijät, kuten rikkomisesta suoraan tai välillisesti saadut mahdolliset taloudelliset edut tai rikkomisella vältetyt tappiot

3.   Jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkoo samoissa tai toisiinsa liittyvissä käsittelytoimissa tahallaan tai tuottamuksellisesti useita tämän asetuksen säännöksiä, hallinnollisen sakon kokonaismäärä ei saa ylittää vakavimmasta rikkomisesta määrättyä sakkoa.

4.   Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 10 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, kaksi prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän 8, 11, 25–39 ja 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

b)	sertifiointielimen 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

c)	edellä 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut valvontaelimen velvollisuudet.

5.   Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	edellä 5, 6, 7 ja 9 artiklassa tarkoitetut käsittelyn perusperiaatteet, suostumuksen edellytykset mukaan luettuna;

b)	rekisteröityjen 12–22 artiklan mukaiset oikeudet;

c)	edellä 44–49 artiklassa tarkoitetut henkilötietojen siirrot kolmannessa maassa olevalle vastaanottajalle tai kansainväliselle järjestölle;

d)	kaikki IX luvun mukaisesti hyväksytystä jäsenvaltion lainsäädännöstä johtuvat velvollisuudet;

e)	valvontaviranomaisen 58 artiklan 2 kohdan nojalla antaman määräyksen tai väliaikaisen tai lopullisen rajoituksen tai tietovirtojen keskeyttämismääräyksen noudattamatta jättäminen tai 58 artiklan 1 kohdan mukaisen pääsyn antamista koskevan velvollisuuden rikkominen.

6.   Edellä 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen määräyksen noudattamatta jättämisestä määrätään tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

7.   Kukin jäsenvaltio voi asettaa sääntöjä siitä, voidaanko viranomaisille tai julkishallinnon elimille määrätä kyseisessä jäsenvaltiossa hallinnollisia sakkoja ja missä määrin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 58 artiklan 2 kohdan mukaisia korjaavia toimivaltuuksia.

8.   Valvontaviranomaisen tämän artiklan mukaisien valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin oikeuden ja jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti asianmukaisia menettelytakeita, muun muassa tehokkaita oikeussuojakeinoja ja asianmukaista prosessia.

9.   Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista sakoista, tätä artiklaa voidaan soveltaa niin, että sakon panee vireille toimivaltainen valvontaviranomainen ja sen määräävät toimivaltaiset kansalliset tuomioistuimet siten, että samalla varmistetaan, että nämä oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja niillä on vastaava vaikutus kuin valvontaviranomaisten määräämillä hallinnollisilla sakoilla. Määrättävien sakkojen on joka tapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Näiden jäsenvaltioiden on toimitettava säännökset, jotka ne hyväksyvät tämän kohdan nojalla, tiedoksi komissiolle viimeistään 25 päivänä toukokuuta 2018 ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset mahdollisimman pian.

87 artikla

Kansallisen henkilötunnuksen käsitteleminen

Jäsenvaltiot voivat määritellä tarkemmin erityiset kansallisen henkilönumeron tai muun yleisen tunnisteen käsittelyn edellytykset. Tässä tapauksessa kansallista henkilönumeroa tai muuta yleistä tunnistetta on käytettävä ainoastaan noudattaen rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevia asianmukaisia suojatoimia tämän asetuksen mukaisesti.