interactive GDPR 2016/0679 FI

1.   Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän päätoimipaikan tai ainoan toimipaikan valvontaviranomaisella on toimivalta toimia johtavana valvontaviranomaisena kyseisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttaman rajatylittävän käsittelyn osalta 60 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 55 artiklan soveltamista.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jokaisella valvontaviranomaisella on toimivalta käsitellä sille tehtyä valitusta tai tämän asetuksen mahdollista rikkomista, jos kohde liittyy ainoastaan sen jäsenvaltiossa olevaan toimipaikkaan tai vaikuttaa merkittävästi ainoastaan sen jäsenvaltiossa oleviin rekisteröityihin.

3.   Edellä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa valvontaviranomaisen on ilmoitettava johtavalle valvontaviranomaiselle viipymättä tästä asiasta. Johtavan valvontaviranomaisen on kolmen viikon kuluessa ilmoituksen saatuaan päätettävä, käsitteleekö se asian 60 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja otettava huomioon, onko rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä sijoittautunut asiasta ilmoittaneen valvontaviranomaisen jäsenvaltioon vai ei.

4.   Jos johtava viranomainen päättää käsitellä asiaa, sovelletaan 60 artiklassa säädettyä menettelyä. Johtavalle valvontaviranomaiselle asiasta ilmoittanut valvontaviranomainen voi toimittaa johtavalle valvontaviranomaiselle päätösehdotuksen. Johtavan valvontaviranomaisen on otettava ehdotus huomioon mahdollisimman suuressa määrin laatiessaan 60 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua päätösehdotusta.

5.   Jos johtava viranomainen päättää olla käsittelemättä asiaa, johtavalle valvontaviranomaiselle ilmoituksen tehnyt valvontaviranomainen käsittelee asiaa 61 ja 62 artiklan mukaisesti.

6.   Johtava valvontaviranomainen on rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän ainoa yhteystaho kyseisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttaman rajatylittävän käsittelyn osalta.

1.   Jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin itseään koskevaa valvontaviranomaisen oikeudellisesti sitovaa päätöstä vastaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja.

2.   Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos 55 ja 56 artiklan nojalla toimivaltainen valvontaviranomainen ei ole käsitellyt valitusta tai ilmoittanut rekisteröidylle kolmen kuukauden kuluessa 77 artiklan nojalla tehdyn valituksen etenemisestä tai ratkaisusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja.

3.   Kanne valvontaviranomaista vastaan on nostettava sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, johon valvontaviranomainen on sijoittautunut.

4.   Jos kanne on nostettu sellaista valvontaviranomaisen päätöstä vastaan, jota edelsi tietosuojaneuvoston yhdenmukaisuusmekanismin puitteissa antama lausunto tai päätös, valvontaviranomaisen on toimitettava kyseinen lausunto tai päätös tuomioistuimelle.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Komissiolle siirretään 24 päivästä toukokuuta 2016 alkaen määräämättömäksi ajaksi 12 artiklan 8 kohdassa ja 43 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklan 8 kohdassa ja 43 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä 12 artiklan 8 kohdan ja 43 artiklan 8 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.