interactive GDPR 2016/0679 FI

whereas edellytykset:

• whereas (107) 1
• whereas (115) 1
• whereas (121) 1
• whereas (156) 1

definitions:

7 artikla

Suostumuksen edellytykset

1.   Jos tietojenkäsittely perustuu suostumukseen, rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan, että rekisteröity on antanut suostumuksen henkilötietojensa käsittelyyn.

2.   Jos rekisteröity antaa suostumuksensa kirjallisessa ilmoituksessa, joka koskee myös muita asioita, suostumuksen antamista koskeva pyyntö on esitettävä selvästi erillään muista asioista helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä. Mikään tätä asetusta rikkova osa sellaisesta ilmoituksesta ei ole sitova.

3.   Rekisteröidyllä on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Suostumuksen peruuttaminen ei vaikuta suostumuksen perusteella ennen sen peruuttamista suoritetun käsittelyn lainmukaisuuteen. Ennen suostumuksen antamista rekisteröidylle on ilmoitettava tästä. Suostumuksen peruuttamisen on oltava yhtä helppoa kuin sen antaminen.

4.   Arvioitaessa suostumuksen vapaaehtoisuutta on otettava mahdollisimman kattavasti huomioon muun muassa se, onko palvelun tarjoamisen tai muun sopimuksen täytäntöönpanon ehdoksi asetettu suostumus sellaisten henkilötietojen käsittelyyn, jotka eivät ole tarpeen kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa varten.

41 artikla

Hyväksyttyjen käytännesääntöjen seuranta

1.   Tämän asetuksen 40 artiklan mukaisten käytännesääntöjen noudattamisen seurannan voi hoitaa elin, jolla on käytännesääntöjen kohteen osalta asianmukaisen tason asiantuntemus ja jonka toimivaltainen valvontaviranomainen on akkreditoinut tähän tarkoitukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisen valvontaviranomaisen 57 ja 58 artiklan mukaisia tehtäviä ja valtuuksia.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu elin voidaan akkreditoida valvomaan käytännesääntöjen noudattamista, jos se on:

a)	osoittanut riippumattomuutensa ja asiantuntemuksensa käytännesääntöjen kohteen osalta toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla;

b)	vahvistanut menettelyt, joiden avulla se voi arvioida asianomaisten rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden kelpoisuutta käytännesääntöjen soveltamisessa, seurata, kuinka ne noudattavat niiden säännöksiä, ja tarkastella määräajoin uudelleen niiden toimintaa;

c)

vahvistanut menettelyt ja rakenteet sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat käytännesääntöjen rikkomisia tai tapaa, jolla rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on pannut tai panee käytännesääntöjä täytäntöön, ja tekee näistä menettelyistä ja rakenteista rekisteröityjen ja yleisön kannalta läpinäkyviä;

d)	osoittanut toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sen tehtävät ja velvollisuudet eivät aiheuta eturistiriitoja.

3.   Toimivaltainen valvontaviranomainen toimittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun elimen akkreditoimista koskevat kriteeriehdotukset tietosuojaneuvostolle 63 artiklassa tarkoitetun yhdenmukaisuusmekanismin mukaisesti.

4.   Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän syyllistyessä käytännesääntöjen rikkomiseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun elimen on asianmukaisia suojamääräyksiä noudattaen toteutettava tarvittavia toimia, mukaan lukien asianomaisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän määräaikainen pidättäminen tehtävästä tai jättäminen käytännesääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisen valvontaviranomaisen tehtäviä ja valtuuksia ja VIII luvun säännösten soveltamista. Elin ilmoittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle kyseisistä toimista ja niiden toteuttamisen syistä.

5.   Toimivaltainen valvontaviranomainen peruuttaa 1 kohdassa tarkoitetun elimen akkreditoinnin, jos akkreditoinnin edellytykset eivät täyty tai eivät enää täyty tai jos elimen toteuttamat toimet rikkovat tätä asetusta.

6.   Tätä artiklaa ei sovelleta viranomaisten tai julkishallinnon elinten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

43 artikla

Sertifiointielimet

1.   Sertifioinnin myöntää ja uusii sertifiointielin, jolla on tietosuojaan liittyvä asianmukaisen tason asiantuntemus, sen jälkeen kun se on tiedottanut valvontaviranomaiselle valvontaviranomaisen 58 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukaisten valtuuksien käyttämisen mahdollistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisen valvontaviranomaisen 57 ja 58 artiklan mukaisia tehtäviä ja valtuuksia. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, akkreditoiko nämä sertifiointielimet yksi tai molemmat seuraavista:

a)	55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltainen valvontaviranomainen;

b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (20) mukaisesti nimitetty kansallinen akkreditointielin noudattaen EN-ISO/IEC 17065/2012 -standardia ja 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen vahvistamia lisävaatimuksia.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sertifiointielin voidaan akkreditoida kyseisen kohdan mukaisesti ainoastaan, jos

a)	se on osoittanut riippumattomuutensa ja asiantuntemuksensa sertifioinnin kohteesta toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla;

b)	se on luvannut noudattaa 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ja 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai 63 artiklan nojalla tietosuojaneuvoston hyväksymiä kriteerejä;

c)	se on vahvistanut menettelyt tietosuojasertifioinnin, -sinettien ja -merkkien myöntämistä, määräaikaistarkastelua ja peruuttamista varten;

d)

se on vahvistanut menettelyt ja rakenteet, joilla käsitellään valituksia, jotka koskevat sertifiointimenettelyjen rikkomisia tai tapaa, jolla rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on pannut tai panee sertifioinnin täytäntöön, ja saattaa nämä menettelyt ja rakenteet rekisteröityjen ja yleisön kannalta läpinäkyviksi; ja

e)	se osoittaa toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sen tehtävät ja velvollisuudet eivät aiheuta eturistiriitoja.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet akkreditoidaan 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai 63 artiklan nojalla tietosuojaneuvoston hyväksymien kriteerien perusteella. Jos akkreditointi tapahtuu tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, nämä vaatimukset täydentävät asetuksen (EY) N:o 765/2008 vaatimuksia ja sertifiointielinten menetelmiä ja menettelyjä kuvaavia teknisiä sääntöjä.

4.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet ovat vastuussa asianmukaisesta sertifiointiin tai tällaisen sertifioinnin peruuttamiseen johtavasta arvioinnista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuuta tämän asetuksen noudattamisesta. Akkreditointi myönnetään enintään viideksi vuodeksi, ja se voidaan uusia samoin edellytyksin, jos sertifiointielin täyttää tässä artiklassa säädetyt vaatimukset.

5.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet ilmoittavat toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle syyt pyydetyn sertifioinnin myöntämiseen tai peruuttamiseen.

6.   Valvontaviranomainen julkistaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ja 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut kriteerit helposti saatavilla olevassa muodossa. Valvontaviranomaiset toimittavat nämä vaatimukset ja kriteerit myös tietosuojaneuvostolle. Tietosuojaneuvosto kokoaa kaikki sertifiointimekanismit ja tietosuojasinetit rekisteriin ja asettaa ne julkisesti saataville asianmukaisilla tavoilla.

7.   Toimivaltainen valvontaviranomainen tai kansallinen akkreditointielin peruuttaa tämän artiklan 1 kohdan nojalla sertifiointielimelle myöntämänsä akkreditoinnin, jos akkreditoinnin edellytykset eivät täyty tai eivät enää täyty tai jos elimen toteuttamat toimet rikkovat tätä asetusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta VIII luvun soveltamista.

8.   Komissiolle siirretään 92 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietosuojaa koskevien sertifiointimekanismien osalta huomioon otettavat vaatimukset.

9.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tekniset standardit sertifiointimekanismeja sekä tietosuojasinettejä ja -merkkejä varten ja menettelyt näiden sertifiointimekanismien edistämiseksi ja tunnustamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU

Henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille

49 artikla

Erityistilanteita koskevat poikkeukset

1.   Jos ei ole tehty 45 artiklan 3 kohdan mukaista tietosuojan tason riittävyyttä koskevaa päätöstä tai ei ole toteutettu 46 artiklassa tarkoitettuja asianmukaisia suojatoimia yritystä koskevat sitovat säännöt mukaan lukien, henkilötietojen siirrot tai siirtojen sarjat kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa jollakin seuraavista edellytyksistä:

a)	rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa ehdotettuun siirtoon sen jälkeen, kun hänelle on ilmoitettu, että tällaiset siirrot voivat aiheuttaa rekisteröidylle riskejä tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen ja asianmukaisten suojatoimien puuttumisen vuoksi;

b)	siirto on tarpeen rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;

c)	siirto on tarpeen rekisterinpitäjän ja toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välisen, rekisteröidyn edun mukaisen sopimuksen tekemiseksi tai täytäntöönpanemiseksi;

d)	siirto on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevien syiden vuoksi;

e)	siirto on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi;

f)	siirto on tarpeen rekisteröidyn tai muiden henkilöiden elintärkeiden etujen suojaamiseksi, jos rekisteröity on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan;

g)

siirto tehdään rekisteristä, jonka tarkoituksena on unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tietojen antaminen yleisölle ja joka on yleisesti yleisön tai kenen tahansa sellaisen henkilön käytettävissä, joka voi esittää tiedonsaannille perustellun syyn, mutta ainoastaan siltä osin kuin rekisterin käytön edellytykset, joista säädetään unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, täyttyvät kussakin yksittäisessä tapauksessa.

Jos siirto ei voi perustua 45 tai 46 artiklassa oleviin sääntöihin, kuten yritystä koskeviin sitoviin sääntöihin, eikä mikään tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisista erityistilanteita koskevista poikkeuksista sovellu, henkilötietoja voidaan siirtää kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle ainoastaan, jos siirto ei ole toistuva, koskee ainoastaan rajallista määrää rekisteröityjä ja on tarpeen rekisterinpitäjän sellaisten pakottavien ja oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, joita rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet eivät syrjäytä, sekä jos rekisterinpitäjä on arvioinut kaikkia tiedonsiirtoon liittyviä seikkoja ja toteuttanut tämän arvioinnin perusteella henkilötietojen suojaa koskevat asianmukaiset suojatoimet. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava siirrosta valvontaviranomaiselle. Edellä 13 ja 14 artiklassa mainittujen tietojen lisäksi rekisterinpitäjän on annettava rekisteröidylle tiedot siirrosta sekä pakottavista ja oikeutetuista eduista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdan mukainen siirto ei saa käsittää rekisteriin sisältyviä henkilötietoja kokonaisuudessaan eikä kokonaisia henkilötietoryhmiä. Jos rekisteri on tarkoitettu sellaisten henkilöiden käyttöön, joilla on siihen oikeutettu etu, siirto tehdään ainoastaan näiden henkilöiden pyynnöstä tai jos he ovat henkilötietojen vastaanottajia.

3.   Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa ja toista alakohtaa ei sovelleta toimiin, joita viranomaiset suorittavat osana julkisen vallan käyttöä.

4.   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu yleinen etu on tunnustettava unionin oikeudessa tai sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jota rekisterinpitäjään sovelletaan.

5.   Ellei tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ole annettu, unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan tärkeää yleistä etua koskevista syistä nimenomaisesti rajoittaa tiettyjen henkilötietoryhmien siirtoa kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista säännöksistä komissiolle.

6.   Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on dokumentoitava arviointi ja tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut asianmukaiset suojatoimet 30 artiklassa tarkoitettuun selosteeseen.

53 artikla

Valvontaviranomaisen jäseniä koskevat yleiset edellytykset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvontaviranomaisten kaikki jäsenet nimitetään läpinäkyvää menettelyä noudattaen niin, että nimittäjänä on:

—	asianomaisen jäsenvaltion parlamentti;

—	asianomaisen jäsenvaltion hallitus;

—	valtionpäämies; taikka

—	riippumaton elin, jolle nimittäminen on jäsenvaltion lainsäädännössä uskottu.

2.   Kullakin jäsenellä on oltava tehtävien hoitamisessa ja valtuuksien käyttämisessä tarvittava pätevyys, kokemus ja ammattitaito erityisesti henkilötietojen suojaamisen alalta.

3.   Jäsenen tehtävät päättyvät toimikauden päättyessä tai kun hän eroaa tai kun hän jää pakolliselle eläkkeelle asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

4.   Jäsen voidaan erottaa ainoastaan vakavan väärinkäytöksen perusteella tai jos hän ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseen tarvittavia edellytyksiä.

83 artikla

Hallinnollisten sakkojen määräämisen yleiset edellytykset

1.   Jokaisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tämän asetuksen rikkomisesta määrättävien hallinnollisten sakkojen määrääminen tämän artiklan mukaisesti on kussakin yksittäisessä tapauksessa tehokasta, oikeasuhteista ja varoittavaa.

2.   Hallinnolliset sakot määrätään kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteiden mukaisesti 58 artiklan 2 kohdan a–h ja j alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi tai niiden sijasta. Kun päätetään hallinnollisen sakon määräämisestä ja hallinnollisen sakon määrästä, kussakin yksittäisessä tapauksessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)	rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto, kyseisen tietojenkäsittelyn luonne, laajuus tai tarkoitus huomioon ottaen, sekä niiden rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkominen vaikuttaa, ja heille aiheutuneen vahingon suuruus;

b)	rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttamat toimet rekisteröidyille aiheutuneen vahingon lieventämiseksi;

d)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuun aste, ottaen huomioon heidän 25 ja 32 artiklan nojalla toteuttamansa tekniset ja organisatoriset toimenpiteet;

e)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän mahdolliset aiemmat vastaavat rikkomiset;

f)	yhteistyön aste valvontaviranomaisen kanssa rikkomisen korjaamiseksi ja sen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi;

g)	henkilötietoryhmät, joihin rikkominen vaikuttaa;

h)	tapa, jolla rikkominen tuli valvontaviranomaisen tietoon, erityisesti se, ilmoittiko rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkomisesta ja missä laajuudessa;

i)	jos kyseiselle rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle on aikaisemmin määrätty samasta asiasta 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, näiden toimenpiteiden noudattaminen;

j)	40 artiklan mukaisten hyväksyttyjen käytännesääntöjen tai 42 artiklan mukaisten hyväksyttyjen sertifiointimekanismien noudattaminen; ja

k)	mahdolliset muut tapaukseen sovellettavat raskauttavat tai lieventävät tekijät, kuten rikkomisesta suoraan tai välillisesti saadut mahdolliset taloudelliset edut tai rikkomisella vältetyt tappiot

3.   Jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkoo samoissa tai toisiinsa liittyvissä käsittelytoimissa tahallaan tai tuottamuksellisesti useita tämän asetuksen säännöksiä, hallinnollisen sakon kokonaismäärä ei saa ylittää vakavimmasta rikkomisesta määrättyä sakkoa.

4.   Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 10 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, kaksi prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän 8, 11, 25–39 ja 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

b)	sertifiointielimen 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

c)	edellä 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut valvontaelimen velvollisuudet.

5.   Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	edellä 5, 6, 7 ja 9 artiklassa tarkoitetut käsittelyn perusperiaatteet, suostumuksen edellytykset mukaan luettuna;

b)	rekisteröityjen 12–22 artiklan mukaiset oikeudet;

c)	edellä 44–49 artiklassa tarkoitetut henkilötietojen siirrot kolmannessa maassa olevalle vastaanottajalle tai kansainväliselle järjestölle;

d)	kaikki IX luvun mukaisesti hyväksytystä jäsenvaltion lainsäädännöstä johtuvat velvollisuudet;

e)	valvontaviranomaisen 58 artiklan 2 kohdan nojalla antaman määräyksen tai väliaikaisen tai lopullisen rajoituksen tai tietovirtojen keskeyttämismääräyksen noudattamatta jättäminen tai 58 artiklan 1 kohdan mukaisen pääsyn antamista koskevan velvollisuuden rikkominen.

6.   Edellä 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen määräyksen noudattamatta jättämisestä määrätään tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

7.   Kukin jäsenvaltio voi asettaa sääntöjä siitä, voidaanko viranomaisille tai julkishallinnon elimille määrätä kyseisessä jäsenvaltiossa hallinnollisia sakkoja ja missä määrin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 58 artiklan 2 kohdan mukaisia korjaavia toimivaltuuksia.

8.   Valvontaviranomaisen tämän artiklan mukaisien valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin oikeuden ja jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti asianmukaisia menettelytakeita, muun muassa tehokkaita oikeussuojakeinoja ja asianmukaista prosessia.

9.   Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista sakoista, tätä artiklaa voidaan soveltaa niin, että sakon panee vireille toimivaltainen valvontaviranomainen ja sen määräävät toimivaltaiset kansalliset tuomioistuimet siten, että samalla varmistetaan, että nämä oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja niillä on vastaava vaikutus kuin valvontaviranomaisten määräämillä hallinnollisilla sakoilla. Määrättävien sakkojen on joka tapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Näiden jäsenvaltioiden on toimitettava säännökset, jotka ne hyväksyvät tämän kohdan nojalla, tiedoksi komissiolle viimeistään 25 päivänä toukokuuta 2018 ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset mahdollisimman pian.

87 artikla

Kansallisen henkilötunnuksen käsitteleminen

Jäsenvaltiot voivat määritellä tarkemmin erityiset kansallisen henkilönumeron tai muun yleisen tunnisteen käsittelyn edellytykset. Tässä tapauksessa kansallista henkilönumeroa tai muuta yleistä tunnistetta on käytettävä ainoastaan noudattaen rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevia asianmukaisia suojatoimia tämän asetuksen mukaisesti.

91 artikla

Kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten voimassa olevat tietosuojasäännöt

1.   Jos jäsenvaltion kirkot ja uskonnolliset yhdistykset tai yhdyskunnat soveltavat tämän asetuksen tullessa voimaan kattavia sääntöjä, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden suojaamista henkilötietojen käsittelyssä, näitä sääntöjä voidaan soveltaa edelleen, jos ne saatetaan tämän asetuksen mukaisiksi.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kattavia sääntöjä soveltavat kirkot ja uskonnolliset yhdistykset ovat sellaisen riippumattoman valvontaviranomaisen valvonnassa, joka voi olla erityisviranomainen edellyttäen, että se täyttää tämän asetuksen VI luvussa vahvistetut edellytykset.

X LUKU

Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset

92 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Komissiolle siirretään 24 päivästä toukokuuta 2016 alkaen määräämättömäksi ajaksi 12 artiklan 8 kohdassa ja 43 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklan 8 kohdassa ja 43 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä 12 artiklan 8 kohdan ja 43 artiklan 8 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.