interactive GDPR 2016/0679 FI

whereas menettely:

• whereas (20) 1
• whereas (36) 1
• whereas (52) 3
• whereas (78) 1
• whereas (88) 2
• whereas (89) 1
• whereas (94) 1
• whereas (107) 1
• whereas (111) 3
• whereas (119) 1
• whereas (121) 1
• whereas (125) 1
• whereas (129) 1
• whereas (136) 1
• whereas (138) 1
• whereas (146) 1
• whereas (148) 1
• whereas (151) 1
• whereas (156) 1
• whereas (166) 1
• whereas (168) 2

definitions:

6 artikla

Käsittelyn lainmukaisuus

1.   Käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten;

b)	käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena, tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;

c)	käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi;

d)	käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;

e)	käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi;

f)	käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.

Ensimmäisen alakohdan f alakohtaa ei sovelleta tietojenkäsittelyyn, jota viranomaiset suorittavat tehtäviensä yhteydessä.

2.   Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisen mukauttamiseksi sellaisessa käsittelyssä, joka tehdään 1 kohdan c ja e alakohdan noudattamiseksi määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset, joilla varmistetaan laillinen ja asianmukainen tietojenkäsittely muun muassa muissa erityisissä käsittelytilanteissa siten kuin IX luvussa säädetään.

3.   Edellä olevan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetun käsittelyn perustasta on säädettävä joko

a)	unionin oikeudessa; tai

b)	rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä.

Käsittelyn tarkoitus määritellään kyseisessä käsittelyn oikeusperusteessa tai, 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa käsittelyssä, sen on oltava tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Kyseinen käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan tämän asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa: yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta; käsiteltävien tietojen tyyppiä; asianomaisia rekisteröityjä, yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa; käyttötarkoitussidonnaisuutta; säilytysaikoja; sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä, mukaan lukien laillisen ja asianmukaisen tietojenkäsittelyn varmistamiseen tarkoitetut toimenpiteet, kuten toimenpiteet muita IX luvussa esitettyjä erityisiä tietojenkäsittelytilanteita varten. Unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.

4.   Jos käsittely tapahtuu muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi tiedot on kerätty, eikä käsittely perustu rekisteröidyn suostumukseen eikä unionin oikeuteen tai jäsenvaltion lainsäädäntöön, joka muodostaa demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömän ja oikeasuhteisen toimenpiteen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden turvaamiseksi, rekisterinpitäjän on otettava huomioon muun muassa seuraavat asiat varmistaakseen, että muuhun tarkoitukseen tapahtuva käsittely on yhteensopivaa sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot alun perin kerättiin:

a)	henkilötietojen keruun tarkoitusten ja aiotun myöhemmän käsittelyn tarkoitusten väliset yhteydet;

b)	henkilötietojen keruun asiayhteys erityisesti rekisteröityjen ja rekisterinpitäjän välisen suhteen osalta;

c)	henkilötietojen luonne, erityisesti se, käsitelläänkö erityisiä henkilötietojen ryhmiä 9 artiklan mukaisesti tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja 10 artiklan mukaisesti;

d)	aiotun myöhemmän käsittelyn mahdolliset seuraukset rekisteröidyille;

e)	asianmukaisten suojatoimien, kuten salaamisen tai pseudonymisoinnin, olemassaolo.

12 artikla

Läpinäkyvä informointi, viestintä ja yksityiskohtaiset säännöt rekisteröidyn oikeuksien käyttöä varten

1.   Rekisterinpitäjän on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet toimittaakseen rekisteröidylle 13 ja 14 artiklan mukaiset tiedot ja 15–22 artiklan ja 34 artiklan mukaiset kaikki käsittelyä koskevat tiedot tiiviisti esitetyssä, läpinäkyvässä, helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä varsinkin silloin, kun tiedot on tarkoitettu erityisesti lapselle. Tiedot on toimitettava kirjallisesti tai muulla tavoin ja tapauksen mukaan sähköisessä muodossa. Jos rekisteröity sitä pyytää, tiedot voidaan antaa suullisesti edellyttäen, että rekisteröidyn henkilöllisyys on vahvistettu muulla tavoin.

2.   Rekisterinpitäjän on helpotettava 15–22 artiklan mukaisten rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä. Edellä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa rekisterinpitäjä ei saa kieltäytyä toimimasta rekisteröidyn pyynnöstä tämän 15–22 artiklan mukaisten oikeuksien käyttämiseksi ellei rekisterinpitäjä osoita, ettei se pysty tunnistamaan rekisteröityä.

3.   Rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle tiedot toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 15–22 artiklan nojalla tehdyn pyynnön johdosta ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle tällaisesta mahdollisesta jatkamisesta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta sekä viivästymisen syyt. Jos rekisteröity esittää pyynnön sähköisesti, tiedot on toimitettava sähköisesti mahdollisuuksien mukaan, paitsi jos rekisteröity toisin pyytää.

4.   Jos rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä rekisteröidyn pyynnön perusteella, rekisterinpitäjän on ilmoitettava viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta rekisteröidylle syyt siihen ja kerrottava mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

5.   Jäljempänä olevan 13 ja 14 artiklan nojalla toimitetut tiedot ja kaikki 15–22 ja 34 artiklaan perustuvat tiedot ja toimenpiteet ovat maksuttomia. Jos rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi joko

a)	periä kohtuullisen maksun ottaen huomioon tietojen tai viestien toimittamisesta tai pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset; tai

b)	kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea.

Näissä tapauksissa rekisterinpitäjän on osoitettava pyynnön ilmeinen perusteettomuus tai kohtuuttomuus.

6.   Jos rekisterinpitäjällä on perusteltua syytä epäillä 15–21 artiklan mukaisen pyynnön tehneen luonnollisen henkilön henkilöllisyyttä, rekisterinpitäjä voi pyytää toimittamaan lisätiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn henkilöllisyyden vahvistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.

7.   Jäljempänä 13 ja 14 artiklassa tarkoitetut tiedot voidaan antaa rekisteröidyille yhdistettynä vakiomuotoisiin kuvakkeisiin, jotta suunnitellusta käsittelystä voidaan antaa mielekäs yleiskuva helposti erottuvalla, ymmärrettävällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla. Jos kuvakkeet esitetään sähköisessä muodossa, niiden on oltava koneellisesti luettavissa.

8.   Siirretään komissiolle valta antaa 92 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotta voidaan määrittää kuvakkeilla annettavat tiedot ja menettelyt, joilla standardoituja kuvakkeita tarjotaan käyttöön.

2 Jakso

Ilmoittaminen ja pääsy henkilötietoihin

23 artikla

Rajoitukset

1.   Rekisterinpitäjään tai henkilötietojen käsittelijään sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan lainsäädäntötoimenpiteellä rajoittaa 12–22 artiklassa ja 34 artiklassa sekä 5 artiklassa, siltä osin kuin sen säännökset vastaavat 12–22 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa, jos kyseisessä rajoituksessa noudatetaan keskeisiltä osin perusoikeuksia ja -vapauksia ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide, jotta voidaan taata

a)	kansallinen turvallisuus;

b)	puolustus;

c)	yleinen turvallisuus;

d)	rikosten ennalta estäminen, tutkinta, paljastaminen tai rikoksiin liittyvät syytetoimet taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelu tai tällaisten uhkien ehkäisy;

e)	muut unionin tai jäsenvaltion yleiseen julkiseen etuun liittyvät tärkeät tavoitteet, erityisesti unionille tai jäsenvaltiolle tärkeä taloudellinen tai rahoituksellinen etu, mukaan lukien rahaan, talousarvioon ja verotukseen liittyvät asiat sekä kansanterveys ja sosiaaliturva;

f)	oikeudellisen riippumattomuuden ja oikeudellisten menettelyjen suojelu;

g)	säänneltyä ammattitoimintaa koskevan ammattietiikan rikkomisen torjunta, tutkinta, selvittäminen ja syytteeseenpano;

h)	valvonta-, tarkastus- tai sääntelytehtävä, joka satunnaisestikin liittyy julkisen vallan käyttöön a–e ja g alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

i)	rekisteröidyn suojelu tai muille kuuluvat oikeudet ja vapaudet;

j)	yksityisoikeudellisten kanteiden täytäntöönpano.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lainsäädäntötoimenpiteiden on sisällettävä tarpeen mukaan erityisiä säännöksiä, jotka koskevat ainakin

a)	käsittelytarkoitusta tai käsittelyn ryhmiä;

b)	henkilötietoryhmiä;

c)	käyttöön otettujen rajoitusten soveltamisalaa;

d)	suojatoimia, joilla estetään väärinkäyttö tai lainvastainen pääsy tietoihin tai niiden siirtäminen;

e)	rekisterinpitäjän tai rekisterinpitäjien ryhmien määrittämistä;

f)	tietojen säilytysaikoja ja sovellettavia suojatoimia ottaen huomioon käsittelyn tai käsittelyryhmien luonne, laajuus ja tarkoitukset;

g)	rekisteröidyn oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia riskejä; ja

h)	rekisteröityjen oikeutta saada tietoa rajoituksesta, paitsi jos tämä voisi vaarantaa rajoituksen tarkoituksen.

IV LUKU

Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä

1 Jakso

Yleiset velvollisuudet

28 artikla

Henkilötietojen käsittelijä

1.   Jos käsittely on määrä suorittaa rekisterinpitäjän lukuun, rekisterinpitäjä saa käyttää ainoastaan sellaisia henkilötietojen käsittelijöitä, jotka toteuttavat riittävät suojatoimet asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimien täytäntöönpanemiseksi niin, että käsittely täyttää tämän asetuksen vaatimukset ja sillä varmistetaan rekisteröidyn oikeuksien suojelu.

2.   Henkilötietojen käsittelijä ei saa käyttää toisen henkilötietojen käsittelijän palveluksia ilman rekisterinpitäjän erityistä tai yleistä kirjallista ennakkolupaa. Kun kyse on kirjallisesta ennakkoluvasta, henkilötietojen käsittelijän on tiedotettava rekisterinpitäjälle kaikista suunnitelluista muutoksista, jotka koskevat muiden henkilötietojen käsittelijöiden lisäämistä tai vaihtamista, ja annettava siten rekisterinpitäjälle mahdollisuus vastustaa tällaisia muutoksia.

3.   Henkilötietojen käsittelijän suorittamaa käsittelyä on määritettävä sopimuksella tai muulla unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisella oikeudellisella asiakirjalla, joka sitoo henkilötietojen käsittelijää suhteessa rekisterinpitäjään ja jossa vahvistetaan käsittelyn kohde ja kesto, käsittelyn luonne ja tarkoitus, henkilötietojen tyyppi ja rekisteröityjen ryhmät, rekisterinpitäjän velvollisuudet ja oikeudet. Tässä sopimuksessa tai muussa oikeudellisessa asiakirjassa on säädettävä erityisesti, että henkilötietojen käsittelijä

a)

käsittelee henkilötietoja ainoastaan rekisterinpitäjän antamien dokumentoitujen ohjeiden mukaisesti, mikä koskee myös henkilötietojen siirtoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle, paitsi jos henkilötietojen käsittelijään sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä toisin vaaditaan, missä tapauksessa henkilötietojen käsittelijä tiedottaa rekisterinpitäjälle tästä oikeudellisesta vaatimuksesta ennen käsittelyä, paitsi jos tällainen tiedottaminen kielletään kyseisessä laissa yleistä etua koskevien tärkeiden syiden vuoksi;

b)	varmistaa, että henkilöt, joilla on oikeus käsitellä henkilötietoja, ovat sitoutuneet noudattamaan salassapitovelvollisuutta tai heitä koskee asianmukainen lakisääteinen salassapitovelvollisuus;

c)	toteuttaa kaikki 32 artiklassa vaaditut toimenpiteet;

d)	noudattaa 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja toisen henkilötietojen käsittelijän käytön edellytyksiä;

e)	ottaen huomioon käsittelytoimen luonteen auttaa rekisterinpitäjää asianmukaisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä mahdollisuuksien mukaan täyttämään rekisterinpitäjän velvollisuuden vastata pyyntöihin, jotka koskevat III luvussa säädettyjen rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä;

f)	auttaa rekisterinpitäjää varmistamaan, että 32–36 artiklassa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan ottaen huomioon käsittelyn luonteen ja henkilötietojen käsittelijän saatavilla olevat tiedot;

g)	rekisterinpitäjän valinnan mukaan poistaa tai palauttaa käsittelyyn liittyvien palveluiden tarjoamisen päätyttyä kaikki henkilötiedot rekisterinpitäjälle ja poistaa olemassa olevat jäljennökset, paitsi jos unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä vaaditaan säilyttämään henkilötiedot;

h)	saattaa rekisterinpitäjän saataville kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen tässä artiklassa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen osoittamista varten, ja sallii rekisterinpitäjän tai muun rekisterinpitäjän valtuuttaman auditoijan suorittamat auditoinnit, kuten tarkastukset, sekä osallistuu niihin.

Ensimmäisen alakohdan h alakohdan osalta henkilötietojen käsittelijän on välittömästi ilmoitettava rekisterinpitäjälle, jos hän katsoo, että ohjeistus rikkoo tätä asetusta tai muita unionin tai jäsenvaltion tietosuojasäännöksiä.

4.   Kun henkilötietojen käsittelijä käyttää toisen henkilötietojen käsittelijän palveluksia erityisten käsittelytoimintojen suorittamiseksi rekisterinpitäjän puolesta, kyseiseen toiseen henkilötietojen käsittelijään sovelletaan sopimuksen tai unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisen muun oikeudellisen asiakirjan mukaisesti samoja tietosuojavelvoitteita kuin ne, jotka on vahvistettu 3 kohdassa tarkoitetussa rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välisessä sopimuksessa tai muussa oikeudellisessa asiakirjassa erityisesti antaen riittävät takeet siitä, että käsittelyyn liittyvät asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimet toteutetaan niin, että käsittely täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Kun toinen henkilötietojen käsittelijä ei täytä tietosuojavelvoitteitaan, alkuperäinen henkilötietojen käsittelijä on edelleen täysimääräisesti vastuussa toisen henkilötietojen käsittelijän velvoitteiden suorittamisesta suhteessa rekisterinpitäjään.

5.   Jäljempänä 40 artiklassa tarkoitettujen hyväksyttyjen käytännesääntöjen tai 42 artiklassa tarkoitetun hyväksytyn sertifiointimekanismin noudattamista voidaan käyttää osatekijänä, jolla osoitetaan, että tämän artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut riittävät takeet on annettu.

6.   Sanotun rajoittamatta rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän yksittäistä sopimusta, tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu sopimus tai muu oikeudellinen asiakirja voi perustua kokonaan tai osittain tämän artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitettuihin vakiosopimuslausekkeisiin; tämä koskee myös tilannetta, jossa ne ovat osa rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle 42 tai 43 artiklan mukaisesti myönnettyä sertifiointia.

7.   Komissio voi laatia vakiosopimuslausekkeita tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja varten ja 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.   Valvontaviranomainen voi hyväksyä vakiosopimuslausekkeita tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja varten ja 63 artiklassa tarkoitetun yhdenmukaisuusmekanismin mukaisesti.

9.   Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tai muun oikeudellisen asiakirjan on oltava kirjallinen, mukaan lukien sähköisessä muodossa.

10.   Jos henkilötietojen käsittelijä rikkoo tätä asetusta määrittämällä käsittelyn tarkoitukset ja keinot, kyseistä henkilötietojen käsittelijää on pidettävä tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 82, 83 ja 84 artiklan soveltamista.

32 artikla

Käsittelyn turvallisuus

1.   Ottaen huomioon uusin tekniikka ja toteuttamiskustannukset, käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset sekä luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvat, todennäköisyydeltään ja vakavuudeltaan vaihtelevat riskit rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on toteutettava riskiä vastaavan turvallisuustason varmistamiseksi asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, kuten

a)	henkilötietojen pseudonymisointi ja salaus;

b)	kyky taata käsittelyjärjestelmien ja palveluiden jatkuva luottamuksellisuus, eheys, käytettävyys ja vikasietoisuus;

c)	kyky palauttaa nopeasti tietojen saatavuus ja pääsy tietoihin fyysisen tai teknisen vian sattuessa;

d)	menettely, jolla testataan, tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden tehokkuutta tietojenkäsittelyn turvallisuuden varmistamiseksi.

2.   Asianmukaisen turvallisuustason arvioimisessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti käsittelyn sisältämiin riskeihin, erityisesti siirrettyjen, tallennettujen tai muutoin käsiteltyjen henkilötietojen vahingossa tapahtuvan tai laittoman tuhoamisen, häviämisen, muuttamisen, luvattoman luovuttamisen tai henkilötietoihin pääsyn vuoksi.

3.   Jäljempänä 40 artiklassa tarkoitettujen hyväksyttyjen käytännesääntöjen tai 42 artiklassa tarkoitetun hyväksytyn sertifiointimekanismin noudattamista voidaan käyttää yhtenä tekijänä sen osoittamiseksi, että tämän artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia noudatetaan.

4.   Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän alaisuudessa toimiva luonnollinen henkilö, jolla on pääsy henkilötietoihin, käsittelee niitä ainoastaan rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti, ellei unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä toisin vaadita.

39 artikla

Tietosuojavastaavan tehtävät

1.   Tietosuojavastaavalla on oltava ainakin seuraavat tehtävät:

a)	antaa rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle sekä henkilötietoja käsitteleville työntekijöille tietoja ja neuvoja, jotka koskevat niiden tämän asetuksen ja muiden unionin tai jäsenvaltioiden tietosuojasäännösten mukaisia velvollisuuksia;

b)

seurata, että noudatetaan tätä asetusta, muita unionin tai jäsenvaltion tietosuojalainsäännöksiä ja rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toimintamenettelyjä, jotka liittyvät henkilötietojen suojaan, mukaan lukien vastuunjako, tiedon lisääminen ja käsittelyyn osallistuvan henkilöstön koulutus ja tähän liittyvät tarkastukset;

c)	antaa pyydettäessä neuvoja tietosuojaa koskevasta vaikutustenarvioinnista ja valvoa sen toteutusta 35 artiklan mukaisesti;

d)	tehdä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa;

e)	toimia valvontaviranomaisen yhteyspisteenä käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien 36 artiklan mukainen ennakkokuuleminen ja tarvittaessa kuuleminen muista mahdollisista kysymyksistä.

2.   Tietosuojavastaavan on tehtäviään suorittaessaan otettava asianmukaisesti huomioon käsittelytoimiin liittyvä riski ottaen samalla huomioon käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset.

5 Jakso

Käytännesäännöt ja sertifiointi

40 artikla

Käytännesäännöt

1.   Jäsenvaltioiden, valvontaviranomaisten, tietosuojaneuvoston ja komission on edistettävä sellaisten käytännesääntöjen laatimista, joiden avulla tuetaan tämän asetuksen asianmukaista soveltamista, ottaen huomioon käsittelyn eri sektorien erityispiirteet ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet.

2.   Yhdistykset ja muut elimet, jotka edustavat rekisterinpitäjien tai henkilötietojen käsittelijöiden eri ryhmiä, voivat tämän asetuksen säännösten soveltamisen täsmentämiseksi laatia käytännesääntöjä tai muuttaa tai laajentaa niitä muun muassa seuraavien osalta:

a)	käsittelyn asianmukaisuus ja läpinäkyvyys;

b)	rekisterinpitäjän oikeutetut edut tietyissä yhteyksissä;

c)	henkilötietojen kerääminen;

d)	henkilötietojen pseudonymisointi;

e)	yleisölle ja rekisteröidyille tarkoitettu tiedotus;

f)	rekisteröidyn oikeuksien käyttäminen;

g)	lapsille tarkoitettu tiedotus ja lasten suojelu sekä keinot lapsen vanhempainvastuunkantajan suostumuksen saamiseksi;

h)	tämän asetuksen 24 ja 25 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet ja menettelyt sekä 32 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet tietojenkäsittelyn turvallisuuden varmistamiseksi;

i)	henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittaminen valvontaviranomaisille ja rekisteröidylle;

j)	henkilötietojen siirto kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille; tai

k)	tuomioistuinten ulkopuoliset ja muut riidanratkaisumenettelyt käsittelyä koskevien kiistojen ratkaisemiseksi rekisterinpitäjien ja rekisteröityjen välillä, 77 ja 79 artiklaan perustuvia rekisteröityjen oikeuksia rajoittamatta.

3.   Käytännesääntöjä, joita sovelletaan rekisterinpitäjiin tai henkilötietojen käsittelijöihin, joihin sovelletaan tätä asetusta, ja jotka on hyväksytty tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jotka ovat tämän artiklan 9 kohdan mukaisesti yleisesti päteviä, voivat noudattaa myös rekisterinpitäjät tai henkilötietojen käsittelijät, joihin tätä asetusta ei sovelleta 3 artiklan nojalla, voidakseen tarjota asianmukaiset suojatoimet 46 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti siirrettäessä henkilötietoja kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille. Tällaisten rekisterinpitäjien tai henkilötietojen käsittelijöiden on joko sopimusperusteisesti tai muulla oikeudellisesti sitovalla tavalla tehtävä sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset sitoumukset asianmukaisten suojatoimien soveltamiseksi myös rekisteröityjen oikeuksiin.

4.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin käytännesääntöihin on sisällytettävä mekanismit, joiden avulla 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu elin voi velvoitteen mukaisesti valvoa, että käytännesääntöjä soveltavat rekisterinpitäjät tai henkilötietojen käsittelijät noudattavat niitä, 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisten valvontaviranomaisten tehtäviä ja valtuuksia rajoittamatta.

5.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhdistysten ja muiden elinten, jotka aikovat laatia käytännesääntöjä tai muuttaa tai laajentaa voimassa olevia käytännesääntöjä, on toimitettava käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus valvontaviranomaiselle, joka on 55 artiklan nojalla toimivaltainen. Valvontaviranomainen antaa lausunnon siitä, onko käytännesääntöjen luonnos tai muutos tai laajennus tämän asetuksen mukainen, ja hyväksyy tämän käytännesääntöjen luonnoksen, muutoksen tai laajennuksen, jos se katsoo sen tarjoavan riittävät asianmukaiset takeet.

6.   Jos 5 kohdan mukaisesti vahvistetaan, että käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus on tämän asetuksen mukainen ja jos kyseiset käytännesäännöt eivät liity käsittelytoimiin useissa eri jäsenvaltioissa, valvontaviranomainen rekisteröi ja julkaisee käytännesäännöt.

7.   Jos käytännesääntöjen luonnos liittyy käsittelytoimiin useissa eri jäsenvaltioissa, 55 artiklan nojalla toimivaltainen valvontaviranomainen toimittaa sen ennen käytännesääntöjen, muutoksen tai laajennuksen hyväksymistä 63 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tietosuojaneuvostolle, joka antaa lausunnon siitä, onko käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus tämän asetuksen mukainen tai, tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, tarjoaako se asianmukaiset suojatoimet.

8.   Jos 7 kohdassa tarkoitetussa lausunnossa vahvistetaan, että käytännesääntöjen luonnos, muutos tai laajennus on tämän asetuksen mukainen, tai 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, tarjoaa asianmukaiset suojatoimet, tietosuojaneuvosto toimittaa lausuntonsa komissiolle.

9.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa se toteaa, että sille tämän artiklan 8 kohdan nojalla esitetyt hyväksytyt käytännesäännöt, muutokset tai laajennukset ovat yleisesti päteviä unionissa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10.   Komissio huolehtii niiden hyväksyttyjen käytännesääntöjen asianmukaisesta julkaisemisesta, jotka se on todennut yleisesti päteviksi 9 kohdan mukaisesti.

11.   Tietosuojaneuvosto kokoaa kaikki hyväksytyt käytännesäännöt, muutokset ja laajennukset ja asettaa ne julkisesti saataville asianmukaisilla tavoilla.

41 artikla

Hyväksyttyjen käytännesääntöjen seuranta

1.   Tämän asetuksen 40 artiklan mukaisten käytännesääntöjen noudattamisen seurannan voi hoitaa elin, jolla on käytännesääntöjen kohteen osalta asianmukaisen tason asiantuntemus ja jonka toimivaltainen valvontaviranomainen on akkreditoinut tähän tarkoitukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisen valvontaviranomaisen 57 ja 58 artiklan mukaisia tehtäviä ja valtuuksia.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu elin voidaan akkreditoida valvomaan käytännesääntöjen noudattamista, jos se on:

a)	osoittanut riippumattomuutensa ja asiantuntemuksensa käytännesääntöjen kohteen osalta toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla;

b)	vahvistanut menettelyt, joiden avulla se voi arvioida asianomaisten rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden kelpoisuutta käytännesääntöjen soveltamisessa, seurata, kuinka ne noudattavat niiden säännöksiä, ja tarkastella määräajoin uudelleen niiden toimintaa;

c)

vahvistanut menettelyt ja rakenteet sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat käytännesääntöjen rikkomisia tai tapaa, jolla rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on pannut tai panee käytännesääntöjä täytäntöön, ja tekee näistä menettelyistä ja rakenteista rekisteröityjen ja yleisön kannalta läpinäkyviä;

d)	osoittanut toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sen tehtävät ja velvollisuudet eivät aiheuta eturistiriitoja.

3.   Toimivaltainen valvontaviranomainen toimittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun elimen akkreditoimista koskevat kriteeriehdotukset tietosuojaneuvostolle 63 artiklassa tarkoitetun yhdenmukaisuusmekanismin mukaisesti.

4.   Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän syyllistyessä käytännesääntöjen rikkomiseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun elimen on asianmukaisia suojamääräyksiä noudattaen toteutettava tarvittavia toimia, mukaan lukien asianomaisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän määräaikainen pidättäminen tehtävästä tai jättäminen käytännesääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisen valvontaviranomaisen tehtäviä ja valtuuksia ja VIII luvun säännösten soveltamista. Elin ilmoittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle kyseisistä toimista ja niiden toteuttamisen syistä.

5.   Toimivaltainen valvontaviranomainen peruuttaa 1 kohdassa tarkoitetun elimen akkreditoinnin, jos akkreditoinnin edellytykset eivät täyty tai eivät enää täyty tai jos elimen toteuttamat toimet rikkovat tätä asetusta.

6.   Tätä artiklaa ei sovelleta viranomaisten tai julkishallinnon elinten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

42 artikla

Sertifiointi

1.   Jäsenvaltiot, valvontaviranomaiset, tietosuojaneuvosto ja komissio kannustavat ottamaan käyttöön tietosuojaa koskevia sertifiointimekanismeja sekä tietosuojasinettejä ja -merkkejä erityisesti unionin tasolla, minkä tarkoituksena on osoittaa, että rekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät noudattavat käsittelytoimia suorittaessaan tätä asetusta. Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet on otettava huomioon.

2.   Tietosuojaa koskevia sertifiointimekanismeja, sinettejä ja merkkejä, jotka on hyväksytty 5 kohdan mukaisesti ja joita sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rekisterinpitäjiin tai henkilötietojen käsittelijöihin, voidaan ottaa käyttöön myös tarkoituksena osoittaa, että rekisterinpitäjät tai henkilötietojen käsittelijät, joihin tätä asetusta ei sovelleta 3 artiklan nojalla, soveltavat asianmukaisia suojatoimia siirrettäessä henkilötietoja kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille 46 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti. Tällaiset rekisterinpitäjät tai henkilötietojen käsittelijöiden on joko sopimusperusteisesti tai muulla oikeudellisesti sitovalla tavalla tehtävä sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset sitoumukset asianmukaisten suojatoimien soveltamiseksi myös rekisteröityjen oikeuksiin.

3.   Sertifioinnin on oltava vapaaehtoista ja helposti saatavilla sellaisen menettelyn perusteella, joka on läpinäkyvä.

4.   Tämän artiklan mukainen sertifiointi ei vähennä rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuuta tämän asetuksen noudattamisesta eikä se rajoita 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisten valvontaviranomaisten tehtäviä ja valtuuksia.

5.   Tämän artiklan mukaisen sertifioinnin myöntävät 43 artiklassa tarkoitetut sertifiointielimet tai toimivaltainen valvontaviranomainen kyseisen toimivaltaisen valvontaviranomaisen 58 artiklan 3 kohdan nojalla tai tietosuojaneuvoston 63 artiklan nojalla hyväksymien kriteerien perusteella. Jos tietosuojaneuvosto on hyväksynyt kriteerit, voidaan tehdä yhteinen sertifiointi, eurooppalainen tietosuojasinetti.

6.   Rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä, joka toimittaa käsittelynsä sertifiointimekanismille, antaa 43 artiklassa tarkoitetulle sertifiointielimelle tai tarvittaessa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle kaikki sertifiointimenettelyn suorittamiseen tarvittavat tiedot sekä pääsyn käsittelytoimiinsa.

7.   Sertifiointi myönnetään rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle enintään kolmeksi vuodeksi, ja se voidaan uusia samoin edellytyksin, jos sitä koskevat vaatimukset edelleen täyttyvät. Jäljempänä 43 artiklassa tarkoitetut sertifiointielimet tai toimivaltainen valvontaviranomainen peruuttavat sen tarvittaessa, jos sertifiointia koskevat vaatimukset eivät täyty tai eivät enää täyty.

8.   Tietosuojaneuvosto kokoaa kaikki sertifiointimekanismit ja tietosuojasinetit ja -merkit rekisteriin ja asettaa ne julkisesti saataville asianmukaisilla tavoilla.

43 artikla

Sertifiointielimet

1.   Sertifioinnin myöntää ja uusii sertifiointielin, jolla on tietosuojaan liittyvä asianmukaisen tason asiantuntemus, sen jälkeen kun se on tiedottanut valvontaviranomaiselle valvontaviranomaisen 58 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukaisten valtuuksien käyttämisen mahdollistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisen valvontaviranomaisen 57 ja 58 artiklan mukaisia tehtäviä ja valtuuksia. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, akkreditoiko nämä sertifiointielimet yksi tai molemmat seuraavista:

a)	55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltainen valvontaviranomainen;

b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (20) mukaisesti nimitetty kansallinen akkreditointielin noudattaen EN-ISO/IEC 17065/2012 -standardia ja 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen vahvistamia lisävaatimuksia.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sertifiointielin voidaan akkreditoida kyseisen kohdan mukaisesti ainoastaan, jos

a)	se on osoittanut riippumattomuutensa ja asiantuntemuksensa sertifioinnin kohteesta toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla;

b)	se on luvannut noudattaa 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ja 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai 63 artiklan nojalla tietosuojaneuvoston hyväksymiä kriteerejä;

c)	se on vahvistanut menettelyt tietosuojasertifioinnin, -sinettien ja -merkkien myöntämistä, määräaikaistarkastelua ja peruuttamista varten;

d)

se on vahvistanut menettelyt ja rakenteet, joilla käsitellään valituksia, jotka koskevat sertifiointimenettelyjen rikkomisia tai tapaa, jolla rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on pannut tai panee sertifioinnin täytäntöön, ja saattaa nämä menettelyt ja rakenteet rekisteröityjen ja yleisön kannalta läpinäkyviksi; ja

e)	se osoittaa toimivaltaista valvontaviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sen tehtävät ja velvollisuudet eivät aiheuta eturistiriitoja.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet akkreditoidaan 55 tai 56 artiklan nojalla toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai 63 artiklan nojalla tietosuojaneuvoston hyväksymien kriteerien perusteella. Jos akkreditointi tapahtuu tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, nämä vaatimukset täydentävät asetuksen (EY) N:o 765/2008 vaatimuksia ja sertifiointielinten menetelmiä ja menettelyjä kuvaavia teknisiä sääntöjä.

4.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet ovat vastuussa asianmukaisesta sertifiointiin tai tällaisen sertifioinnin peruuttamiseen johtavasta arvioinnista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuuta tämän asetuksen noudattamisesta. Akkreditointi myönnetään enintään viideksi vuodeksi, ja se voidaan uusia samoin edellytyksin, jos sertifiointielin täyttää tässä artiklassa säädetyt vaatimukset.

5.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sertifiointielimet ilmoittavat toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle syyt pyydetyn sertifioinnin myöntämiseen tai peruuttamiseen.

6.   Valvontaviranomainen julkistaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ja 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut kriteerit helposti saatavilla olevassa muodossa. Valvontaviranomaiset toimittavat nämä vaatimukset ja kriteerit myös tietosuojaneuvostolle. Tietosuojaneuvosto kokoaa kaikki sertifiointimekanismit ja tietosuojasinetit rekisteriin ja asettaa ne julkisesti saataville asianmukaisilla tavoilla.

7.   Toimivaltainen valvontaviranomainen tai kansallinen akkreditointielin peruuttaa tämän artiklan 1 kohdan nojalla sertifiointielimelle myöntämänsä akkreditoinnin, jos akkreditoinnin edellytykset eivät täyty tai eivät enää täyty tai jos elimen toteuttamat toimet rikkovat tätä asetusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta VIII luvun soveltamista.

8.   Komissiolle siirretään 92 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietosuojaa koskevien sertifiointimekanismien osalta huomioon otettavat vaatimukset.

9.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tekniset standardit sertifiointimekanismeja sekä tietosuojasinettejä ja -merkkejä varten ja menettelyt näiden sertifiointimekanismien edistämiseksi ja tunnustamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU

Henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille

45 artikla

Siirto tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen perusteella

1.   Henkilötietojen siirto johonkin kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan toteuttaa, jos komissio on päättänyt, että kyseinen kolmas maa tai kolmannen maan alue tai yksi tai useampi tietty sektori tai kyseinen kansainvälinen järjestö varmistaa riittävän tietosuojan tason. Tällaiselle siirrolle ei tarvita erityistä lupaa.

2.   Arvioidessaan tietosuojan riittävyyttä komissio ottaa huomioon etenkin seuraavat seikat:

a)

oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus, sekä yleinen että alakohtainen asiaankuuluva lainsäädäntö, joka koskee muun muassa yleistä turvallisuutta, puolustusta, kansallista turvallisuutta ja rikosoikeutta sekä viranomaisten pääsyä henkilötietoihin, sekä tällaisen lainsäädännön täytäntöönpano, tietosuojaa koskevat säännöt, ammatilliset säännöt ja turvatoimet, mukaan lukien asianomaisessa kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä noudatettavat säännöt henkilötietojen siirtämisestä edelleen muuhun kolmanteen maahan tai muulle kansainväliselle järjestölle, oikeuskäytäntö sekä rekisteröidyille kuuluvat vaikuttavat ja täytäntöönpanokelpoiset oikeudet ja tehokkaat hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakukeinot niitä rekisteröityjä varten, joiden henkilötietoja siirretään;

b)

se, onko kyseisessä kolmannessa maassa tai siinä kolmannessa maassa, jonka alaisuuteen kansainvälinen järjestö kuuluu, vähintään yksi tehokkaasti toimiva riippumaton valvontaviranomainen, joka vastaa tietosuojasääntöjen noudattamisen varmistamisesta ja täytäntöönpanosta, kuten riittävistä valvontavaltuuksista, oikeuksien käyttämistä koskevan avun ja neuvojen tarjoamisesta rekisteröidyille sekä yhteistyön tekemisestä jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa;

c)

asianosaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön tekemät kansainväliset sitoumukset tai muut oikeudellisesti sitovista yleissopimuksista tai säädöksistä taikka monenvälisiin tai alueellisiin järjestelmiin osallistumisesta johtuvat velvoitteet, jotka koskevat erityisesti henkilötietojen suojaamista.

3.   Komissio voi suojan riittävyyttä arvioituaan päättää, että kolmas maa tai kolmannen maan alue tai yksi tai useampi tietty sektori tai kansainvälinen järjestö tarjoaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun riittävän tietosuojan tason. Täytäntöönpanosäädöksessä on säädettävä vähintään joka neljäs vuosi tehtävästä määräaikaistarkastelusta, jossa on otettava huomioon kaikki asiaan liittyvä kehitys kyseisessä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä. Täytäntöönpanosäädöksessä määritellään sen maantieteellinen soveltamisala ja alakohtainen soveltaminen ja tarvittaessa nimetään tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen tai valvontaviranomaiset. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Komissio seuraa jatkuvasti kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä tapahtuvaa kehitystä, joka saattaa vaikuttaa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen päätösten ja direktiivin 95/46/EY 25 artiklan 6 kohdan perusteella hyväksyttyjen päätösten toimivuuteen.

5.   Jos saatavilla olevista tiedoista käy ilmi varsinkin tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelun jälkeen, että kolmas maa tai kolmannen maan alue tai yksi tai useampi tietty sektori tai kansainvälinen järjestö ei tarjoa enää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua riittävää tietosuojan tasoa, komissio tekee tästä päätöksen ja tarvittaessa kumoaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen, muuttaa sitä tai lykkää sen voimaantuloa täytäntöönpanosäädöksellä ilman takautuvaa vaikutusta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio hyväksyy 93 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa.

6.   Komissio aloittaa neuvottelut kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa korjatakseen tilanteen, jonka johdosta 5 kohdan mukainen päätös annettiin.

7.   Edellä tämän artiklan 5 kohdan nojalla annettu päätös ei rajoita 46–49 artiklan mukaisesti tehtäviä henkilötietojen siirtoja kolmanteen maahan tai kyseisen kolmannen maan alueelle tai yhdelle tai useammalle tietylle sektorille tai kansainväliselle järjestölle.

8.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja verkkosivustollaan luettelon niistä kolmansista maista, kolmannen maan alueista ja tietyistä sektoreista sekä kansainvälisistä järjestöistä, joiden osalta se on päättänyt, että tietosuojan taso on tai ei enää ole riittävä.

9.   Komission direktiivin 95/46/EY 25 artiklan 6 kohdan nojalla antamat päätökset pysyvät voimassa, kunnes niitä muutetaan, ne korvataan tai kumotaan tämän artiklan 3 tai 5 kohdan mukaisesti annetulla komission päätöksellä.

46 artikla

Siirto asianmukaisia suojatoimia soveltaen

1.   Jollei 45 artiklan 3 kohdan mukaista päätöstä ole tehty, rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä voi siirtää henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle vain, jos kyseinen rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on toteuttanut asianmukaiset suojatoimet ja jos rekisteröityjen saatavilla on täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja asianmukaisia suojatoimia voivat olla seuraavat, ilman että edellytetään erityistä valvontaviranomaisen antamaa lupaa:

a)	viranomaisten tai julkisten elinten välinen oikeudellisesti sitova ja täytäntöönpanokelpoinen väline;

b)	47 artiklan mukaiset yritystä koskevat sitovat säännöt;

c)	komission 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen antamat tietosuojaa koskevat vakiolausekkeet;

d)	tietosuojaa koskevat vakiolausekkeet, jotka tietosuojaviranomainen vahvistaa ja jotka komissio hyväksyy 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

e)	40 artiklassa tarkoitetut hyväksytyt käytännesäännöt yhdessä kolmannen maan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän sitovien ja täytäntöönpanokelpoisten sitoumusten kanssa asianmukaisten suojatoimien soveltamiseksi, myös rekisteröityjen oikeuksiin;

f)	42 artiklassa tarkoitettu hyväksytty sertifiointimekanismi yhdessä kolmannen maan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän sitovien ja täytäntöönpanokelpoisten sitoumusten kanssa asianmukaisten suojatoimien soveltamiseksi, myös rekisteröityjen oikeuksiin.

3.   Toimivaltaisen valvontaviranomaisen luvalla 1 kohdassa tarkoitettuja asianmukaisia suojatoimia voivat olla myös erityisesti seuraavat:

a)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän ja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön rekisterinpitäjän, henkilötietojen käsittelijän tai vastaanottajan väliset sopimuslausekkeet; tai

b)	säännökset, jotka sisällytetään viranomaisten tai julkisten elinten välisiin hallinnollisiin järjestelyihin ja joihin sisältyy rekisteröityjen täytäntöönpanokelpoisia ja tehokkaita oikeuksia.

4.   Valvontaviranomaisen on sovellettava 63 artiklassa tarkoitettua yhdenmukaisuusmekanismia tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

5.   Hyväksynnät, jotka jäsenvaltio tai valvontaviranomainen on antanut direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 2 kohdan nojalla, pysyvät voimassa, kunnes kyseinen valvontaviranomainen tarpeen vaatiessa muuttaa niitä tai korvaa tai kumoaa ne. Päätökset, jotka komissio on antanut direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 4 kohdan nojalla, pysyvät voimassa, kunnes niitä tarpeen vaatiessa muutetaan, ne korvataan tai kumotaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti annetulla komission päätöksellä.

47 artikla

Yritystä koskevat sitovat säännöt

1.   Toimivaltainen valvontaviranomainen vahvistaa yrityksiä koskevat sitovat säännöt 63 artiklassa säädetyn yhdenmukaisuusmekanismin mukaisesti, jos

a)	säännöt ovat oikeudellisesti sitovat ja niitä sovelletaan kaikkiin asianomaisiin konsernin tai yritysryhmän jäseniin, jotka harjoittavat yhteistä taloudellista toimintaa, työntekijät mukaan luettuna, ja kaikki nämä yksiköt myös panevat säännöt täytäntöön;

b)	säännöissä nimenomaisesti annetaan rekisteröidyille täytäntöönpanokelpoisia heidän henkilötietojensa käsittelyä koskevia oikeuksia; ja

c)	säännöt täyttävät 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.   Näissä 1 kohdassa tarkoitetuissa yritystä koskevissa sitovissa säännöissä on määritettävä vähintään

a)	konsernin tai yritysryhmän, joka harjoittaa yhteistä taloudellista toimintaa, ja sen kaikkien jäsenten rakenne ja yhteystiedot;

b)	tiedonsiirrot tai tiedonsiirtojen sarjat, henkilötietoryhmät mukaan lukien, käsittelytoimien tyyppi ja käsittelyn tarkoitukset, käsittelyn kohteena olevien rekisteröityjen ryhmä sekä tieto siitä, mistä kolmannesta maasta tai kolmansista maista on kyse;

c)	sääntöjen oikeudellinen sitovuus sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella;

d)

yleisten tietosuojaperiaatteiden soveltaminen, erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuus, tietojen minimointi, rajoitetut säilytysajat, tietojen laatu, sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja, käsittelyn oikeusperuste, erityisten henkilötietoryhmien käsittely, tietoturvallisuuden takaavat toimenpiteet ja vaatimukset, jotka koskevat henkilötietojen siirtämistä edelleen elimille, joita nämä yrityksiä koskevat sitovat säännöt eivät sido;

e)

rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyä koskevat oikeudet ja keinot käyttää niitä, mukaan lukien oikeus olla joutumatta sellaisten 22 artiklassa tarkoitettujen päätösten kohteeksi, jotka perustuvat pelkästään automaattiseen käsittelyyn, mukaan lukien profilointi, oikeus tehdä valitus toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja oikeus oikeussuojakeinoihin jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa 79 artiklan mukaisesti sekä oikeus muutoksenhakuun ja tarvittaessa korvauksen saamiseen yritystä koskevien sitovien sääntöjen rikkomisen vuoksi;

f)

jäsenvaltion alueelle sijoittautuneen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän suostumus kantaa vastuu siitä, että asianomainen yritysryhmän jäsen, joka ei ole sijoittautunut unionin alueelle, rikkoo yritystä koskevia sitovia sääntöjä; rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä voidaan vapauttaa tästä vastuusta osittain tai kokonaan vain edellä mainitun rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän osoitettua, ettei kyseinen jäsen ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta;

g)	se, miten yritystä koskevista sitovista säännöistä ja erityisesti tämän kohdan d–f alakohdassa tarkoitetuista säännöksistä ilmoitetaan rekisteröidyille 13 ja 14 artiklan vaatimusten lisäksi;

h)

kaikkien 37 artiklan mukaisesti nimitettyjen tietosuojavastaavien taikka konsernissa tai yritysryhmässä, joka harjoittaa yhteistä taloudellista toimintaa, yritystä koskevien sitovien sääntöjen noudattamisen valvonnasta sekä koulutuksen ja valitusten käsittelyn seurannasta vastaavan minkä tahansa muun henkilön tai yksikön tehtävät;

i)	valitusmenettelyt;

j)

mekanismit, joiden avulla konsernissa tai yritysryhmässä, joka harjoittaa yhteistä taloudellista toimintaa, pyritään varmistamaan, että yritystä koskevien sitovien sääntöjen noudattaminen varmistetaan. Tällaisia mekanismeja ovat tietosuojaa koskevat tarkastukset ja menetelmät, joilla varmistetaan korjaavat toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi. Tällaisten varmistusten tulokset olisi ilmoitettava h alakohdassa tarkoitetulle henkilölle tai yksikölle sekä konsernissa määräysvaltaa käyttävän yrityksen tai yhteistä taloudellista toimintaa harjoittavan yritysryhmän hallitukselle, ja niiden olisi oltava pyynnöstä toimivaltaisen valvontaviranomaisen saatavilla;

k)	mekanismit sääntöihin tehtävistä muutoksista ilmoittamista ja niiden kirjaamista varten sekä niistä valvontaviranomaiselle ilmoittamista varten;

l)

yhteistyömenettely valvontaviranomaisen kanssa sen varmistamiseksi, että kaikki konsernin tai yritysryhmän, joka harjoittaa yhteistä taloudellista toimintaa, jäsenet noudattavat sääntöjä, erityisesti toimittamalla valvontaviranomaisen käyttöön j alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden varmistamisen tulokset;

m)

mekanismit, joilla ilmoitetaan toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle kolmannessa maassa konsernin tai yhteistä taloudellista toimintaa harjoittavan yritysryhmän jäseneen mahdollisesta sovellettavista oikeudellisista vaatimuksista, jotka todennäköisesti merkittävästi haittaavat yritystä koskeviin sitoviin sääntöihin sisältyviä takeita; ja

n)	asianmukainen tietosuojakoulutus henkilöstölle, jolla on pysyvä tai säännöllinen pääsy henkilötietoihin.

3.   Komissio voi vahvistaa muodon ja menettelyt sitä tietojenvaihtoa varten, jota käydään rekisterinpitäjien, henkilötietojen käsittelijöiden ja valvontaviranomaisten välillä tässä artiklassa tarkoitetuista yritystä koskevista sitovista säännöistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

53 artikla

Valvontaviranomaisen jäseniä koskevat yleiset edellytykset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvontaviranomaisten kaikki jäsenet nimitetään läpinäkyvää menettelyä noudattaen niin, että nimittäjänä on:

—	asianomaisen jäsenvaltion parlamentti;

—	asianomaisen jäsenvaltion hallitus;

—	valtionpäämies; taikka

—	riippumaton elin, jolle nimittäminen on jäsenvaltion lainsäädännössä uskottu.

2.   Kullakin jäsenellä on oltava tehtävien hoitamisessa ja valtuuksien käyttämisessä tarvittava pätevyys, kokemus ja ammattitaito erityisesti henkilötietojen suojaamisen alalta.

3.   Jäsenen tehtävät päättyvät toimikauden päättyessä tai kun hän eroaa tai kun hän jää pakolliselle eläkkeelle asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

4.   Jäsen voidaan erottaa ainoastaan vakavan väärinkäytöksen perusteella tai jos hän ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseen tarvittavia edellytyksiä.

54 artikla

Valvontaviranomaisen perustamista koskevat säännöt

1.   Kunkin jäsenvaltion on laissa säädettävä kaikesta seuraavasta:

a)	kunkin valvontaviranomaisen perustamisesta;

b)	pätevyydestä ja kelpoisuusehdoista, joita kunkin valvontaviranomaisen jäseneksi nimitettäviltä edellytetään;

c)	valvontaviranomaisen jäsenen tai jäsenten nimittämiseen sovellettavista säännöistä ja menettelyistä;

d)

kunkin valvontaviranomaisen jäsenen tai jäsenten toimikauden kestosta, jonka on oltava vähintään neljä vuotta, lukuun ottamatta ensimmäistä nimitystä 24 päivän toukokuuta 2016 jälkeen, jolloin osa jäsenistä voidaan nimittää tehtävään lyhyemmäksi ajaksi, jos tämä on tarpeen valvontaviranomaisen riippumattomuuden suojaamiseksi porrastetun nimittämismenettelyn avulla;

e)	siitä, voidaanko valvontaviranomaisen jäsen tai jäsenet nimittää uudelleen ja, jos näin on, kuinka moneksi toimikaudeksi;

f)	valvontaviranomaisen jäsenen tai jäsenten ja henkilöstön velvollisuuksia koskevista edellytyksistä, yhteensopimatonta toimintaa ja yhteensopimattomia ammatteja ja etuja koskevista kielloista toimikauden aikana ja sen jälkeen ja tehtävien päättymistä koskevista säännöistä.

2.   Kunkin valvontaviranomaisen jäsenen tai jäsenten ja henkilöstön on unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti pidettävä salassa sekä toimikautensa aikana että sen jälkeen kaikki luottamukselliset tiedot, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän suorittaessaan tehtäviään tai käyttäessään valtuuksiaan. Heidän toimikautensa aikana tätä salassapitovelvollisuutta sovelletaan etenkin luonnollisten henkilöiden tekemiin ilmoituksiin tämän asetuksen rikkomisista.

2 Jakso

Toimivalta, tehtävät ja valtuudet

56 artikla

Johtavan valvontaviranomaisen toimivalta

1.   Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän päätoimipaikan tai ainoan toimipaikan valvontaviranomaisella on toimivalta toimia johtavana valvontaviranomaisena kyseisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttaman rajatylittävän käsittelyn osalta 60 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 55 artiklan soveltamista.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jokaisella valvontaviranomaisella on toimivalta käsitellä sille tehtyä valitusta tai tämän asetuksen mahdollista rikkomista, jos kohde liittyy ainoastaan sen jäsenvaltiossa olevaan toimipaikkaan tai vaikuttaa merkittävästi ainoastaan sen jäsenvaltiossa oleviin rekisteröityihin.

3.   Edellä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa valvontaviranomaisen on ilmoitettava johtavalle valvontaviranomaiselle viipymättä tästä asiasta. Johtavan valvontaviranomaisen on kolmen viikon kuluessa ilmoituksen saatuaan päätettävä, käsitteleekö se asian 60 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja otettava huomioon, onko rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä sijoittautunut asiasta ilmoittaneen valvontaviranomaisen jäsenvaltioon vai ei.

4.   Jos johtava viranomainen päättää käsitellä asiaa, sovelletaan 60 artiklassa säädettyä menettelyä. Johtavalle valvontaviranomaiselle asiasta ilmoittanut valvontaviranomainen voi toimittaa johtavalle valvontaviranomaiselle päätösehdotuksen. Johtavan valvontaviranomaisen on otettava ehdotus huomioon mahdollisimman suuressa määrin laatiessaan 60 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua päätösehdotusta.

5.   Jos johtava viranomainen päättää olla käsittelemättä asiaa, johtavalle valvontaviranomaiselle ilmoituksen tehnyt valvontaviranomainen käsittelee asiaa 61 ja 62 artiklan mukaisesti.

6.   Johtava valvontaviranomainen on rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän ainoa yhteystaho kyseisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttaman rajatylittävän käsittelyn osalta.

58 artikla

Valtuudet

1.   Jokaisella valvontaviranomaisella on kaikki seuraavat tutkintavaltuudet:

a)	määrätä rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä ja tarvittaessa rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän edustaja antamaan kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat tiedot;

b)	toteuttaa tutkimuksia tietosuojaa koskevien tarkastusten muodossa;

c)	toteuttaa 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti myönnettyjen sertifiointien uudelleentarkastelu;

d)	ilmoittaa rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle tämän asetuksen väitetystä rikkomisesta;

e)	saada rekisterinpitäjältä ja henkilötietojen käsittelijältä pääsy kaikkiin henkilötietoihin ja kaikkiin tietoihin, jotka ovat tarpeen sen tehtävien suorittamista varten;

f)	saada pääsy kaikkiin rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän tiloihin, tietojenkäsittelylaitteet ja -keinot mukaan lukien, unionin tai jäsenvaltion prosessioikeuden mukaisesti.

2.   Jokaisella valvontaviranomaisella on kaikki seuraavat korjaavat toimivaltuudet:

a)	varoittaa rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää siitä, että aiotut käsittelytoimet ovat todennäköisesti tämän asetuksen säännösten vastaisia;

b)	antaa huomautus rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle, jos käsittelytoimet ovat olleet tämän asetuksen säännösten vastaisia;

c)	määrätä rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä noudattamaan rekisteröidyn pyyntöjä, jotka koskevat tähän asetukseen perustuvien rekisteröidyn oikeuksien käyttöä;

d)	määrätä rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä saattamaan käsittelytoimet tämän asetuksen säännösten mukaisiksi, tarvittaessa tietyllä tavalla ja tietyn määräajan kuluessa;

e)	määrätä rekisterinpitäjä ilmoittamaan henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle;

f)	asettaa väliaikainen tai pysyvä rajoitus käsittelylle, mukaan lukien käsittelykielto;

g)	määrätä henkilötietojen oikaisemisesta tai poistamisesta tai käsittelyn rajoittamisesta 16, 17 ja 18 artiklan perusteella sekä näistä toimenpiteistä ilmoittamisesta niille vastaanottajille, joille henkilötietoja on luovutettu 17 artiklan 2 kohdan ja 19 artiklan mukaisesti;

h)	peruuttaa tai määrätä sertifiointielin peruuttamaan 42 ja 43 artiklan mukaisesti annettu sertifiointi tai kieltää sertifiointielintä antamasta sertifiointia silloin kun sertifiointia koskevat vaatimukset eivät täyty tai eivät enää täyty;

i)	määrätä 83 artiklan nojalla hallinnollinen sakko tässä kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi tai niiden asemesta kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteista riippuen;

j)	määrätä tiedonsiirtojen keskeyttämisestä kolmannessa maassa olevalle vastaanottajalle tai kansainväliselle järjestölle.

3.   Jokaisella valvontaviranomaisella on kaikki seuraavat hyväksymis- ja neuvontavaltuudet:

a)	antaa rekisterinpitäjälle neuvoja 36 artiklassa tarkoitetun ennakkokuulemismenettelyn mukaisesti;

b)	antaa omasta aloitteestaan tai pyynnöstä lausuntoja kansalliselle parlamentille, jäsenvaltion hallitukselle tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti muille toimielimille ja elimille sekä yleisölle kaikista henkilötietojen suojaan liittyvistä kysymyksistä;

c)	hyväksyä 36 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu käsittely, jos jäsenvaltion lainsäädännössä edellytetään tällaista ennakkohyväksyntää;

d)	antaa lausunto käytännesääntöjen luonnoksista ja hyväksyä ne 40 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

e)	akkreditoida sertifiointielimet 43 artiklan mukaisesti;

f)	myöntää sertifiointeja ja hyväksyä sertifiointikriteerejä 42 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

g)	hyväksyä 28 artiklan 8 kohdassa ja 46 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tietosuojaa koskevat vakiolausekkeet;

h)	hyväksyä 46 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut sopimuslausekkeet;

i)	hyväksyä 46 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia järjestelyjä; ja

j)	hyväksyä yritystä koskevat sitovat säännöt 47 artiklan mukaisesti.

4.   Valvontaviranomaiselle tämän artiklan nojalla annettujen valtuuksien käyttöön sovelletaan asianmukaisia suojatoimia, muun muassa tehokkaita oikeussuojakeinoja ja oikeudenmukaista menettelyä, joista säädetään unionin oikeudessa ja jäsenvaltion lainsäädännössä perusoikeuskirjan mukaisesti.

5.   Kunkin jäsenvaltion on säädettävä laissa siitä, että sen valvontaviranomaisella on valtuudet saattaa tämän asetuksen rikkomiset lainkäyttöviranomaisten tietoon ja tarvittaessa panna vireille tai käynnistää muulla tavoin oikeustoimet tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi.

6.   Kukin jäsenvaltio voi säätää laissa, että sen valvontaviranomaisella on 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen valtuuksien lisäksi muita valtuuksia. Näiden valtuuksien käyttäminen ei saa haitata VII luvun tehokasta toimivuutta.

60 artikla

Johtavan valvontaviranomaisen ja muiden osallistuvien valvontaviranomaisten välinen yhteistyö

1.   Johtavan valvontaviranomaisen on tehtävä tämän artiklan mukaisesti yhteistyötä muiden osallistuvien valvontaviranomaisten kanssa ja pyrkiä näin konsensukseen. Johtavan valvontaviranomaisen ja osallistuvien valvontaviranomaisten on vaihdettava keskenään kaikki olennaiset tiedot.

2.   Johtava valvontaviranomainen voi milloin tahansa pyytää muilta osallistuvilta valvontaviranomaisilta 61 artiklassa tarkoitettua keskinäistä avunantoa ja toteuttaa 62 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä operaatioita etenkin toteuttaakseen tutkimuksia tai valvoakseen toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautunutta rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää koskevan toimenpiteen toteuttamista.

3.   Johtavan valvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiaa koskevat olennaiset tiedot muille osallistuville valvontaviranomaisille. Sen on viipymättä myös toimitettava päätösehdotus muille osallistuville valvontaviranomaisille lausuntoa varten ja otettava niiden näkemykset asianmukaisesti huomioon.

4.   Jos yksikin muista asianomaisista valvontaviranomaisista esittää päätösehdotukseen merkityksellisen ja perustellun vastalauseen neljän viikon kuluessa siitä, kun sitä on tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kuultu, johtavan valvontaviranomaisen on, ellei se noudata vastalausetta tai katso, että vastalause ei ole merkityksellinen eikä perusteltu, toimitettava asia 63 artiklassa tarkoitetulle yhdenmukaisuusmekanismille.

5.   Jos johtava valvontaviranomainen aikoo noudattaa esitettyä merkityksellistä ja perusteltua vastalausetta, sen on toimitettava muille osallistuville valvontaviranomaisille tarkistettu päätösehdotus lausuntoa varten. Tähän tarkistettuun päätösehdotukseen sovelletaan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä kahden viikon kuluessa.

6.   Jos yksikään muista osallistuvista viranomaisista ei ole vastustanut johtavan viranomaisen toimittamaa päätösehdotusta 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa, johtavan valvontaviranomaisen ja asianomaisten valvontaviranomaisten katsotaan hyväksyneen kyseinen päätösehdotus, joka sitoo niitä.

7.   Johtavan valvontaviranomaisen on hyväksyttävä päätös ja annettava se tiedoksi tilanteen mukaan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän päätoimipaikkaan tai ainoaan toimipaikkaan sekä ilmoitettava muille asianomaisille valvontaviranomaisille ja tietosuojaneuvostolle kyseessä olevasta päätöksestä, mukaan lukien yhteenveto tosiseikoista ja perustelut. Valvontaviranomaisen, jolle valitus on tehty, on ilmoitettava päätöksestä valituksen tekijälle.

8.   Jos valitus jätetään tutkimatta tai hylätään, valvontaviranomaisen, jolle valitus on tehty, on 7 kohdasta poiketen hyväksyttävä päätös ja annettava se tiedoksi valituksen tekijälle ja ilmoitettava asiasta rekisterinpitäjälle.

9.   Jos johtava valvontaviranomainen ja osallistuvat valvontaviranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että valitus jätetään tutkimatta tai hylätään tietyiltä osin mutta tutkitaan kyseisen valituksen muilta osin, kustakin tällaisesta asian osasta on annettava erillinen päätös. Johtavan valvontaviranomaisen on annettava päätös rekisterinpitäjään liittyvistä toimista ja annettava se tiedoksi jäsenvaltionsa alueella sijaitsevaan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän päätoimipaikkaan tai ainoaan toimipaikkaan sekä ilmoitettava siitä valituksen tekijälle, kun taas valituksen tekijän valvontaviranomaisen on annettava päätös kyseisen valituksen tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä koskevilta osin ja annettava se tiedoksi kyseiselle valituksen tekijälle sekä ilmoitettava siitä rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle.

10.   Sen jälkeen kun johtavan valvontaviranomaisen päätös on annettu tiedoksi 7 ja 9 kohdan mukaisesti, rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että päätöstä noudatetaan sen kaikissa unionin alueella sijaitsevissa toimipaikoissa toteutettavissa käsittelytoimissa. Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on annettava johtavalle valvontaviranomaiselle tiedoksi päätöksen noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet, ja johtavan valvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta muille asianomaisille valvontaviranomaisille.

11.   Jos asianomaisella valvontaviranomaisella on poikkeuksellisissa olosuhteissa syytä katsoa, että on tarpeen toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä rekisteröidyille kuuluvien etujen suojaamiseksi, sovelletaan 66 artiklassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.

12.   Johtavan valvontaviranomaisen ja muiden asianomaisten valvontaviranomaisten on toimitettava tässä artiklassa vaaditut tiedot toisilleen sähköisesti vakiomuodossa.

61 artikla

Keskinäinen avunanto

1.   Valvontaviranomaisten on annettava toisilleen tarvittavat tiedot ja keskinäistä apua tämän asetuksen johdonmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi ja toteutettava toimenpiteet tehokasta keskinäistä yhteistyötä varten. Keskinäisen avunannon on katettava erityisesti tietopyynnöt ja valvontatoimet, kuten ennakkohyväksyntää ja -kuulemista sekä tarkastusten ja tutkimusten toteuttamista koskevat pyynnöt.

2.   Valvontaviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen vastata toisen valvontaviranomaisen esittämään pyyntöön ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua erityisesti asiaankuuluvien tietojen välittäminen tutkimuksen toteuttamisesta.

3.   Avunantopyynnössä on esitettävä kaikki tarvittavat tiedot, mukaan lukien pyynnön tarkoitus ja perustelut sen esittämiselle. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten niitä on pyydetty.

4.   Valvontaviranomainen, jolle pyyntö on osoitettu, voi kieltäytyä noudattamasta sitä vain, jos

a)	sillä ei ole toimivaltaa käsitellä pyynnön kohdetta tai toteuttaa pyydettyjä toimenpiteitä; tai

b)	pyynnön noudattaminen olisi ristiriidassa tämän asetuksen tai sellaisen unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön kanssa, jota pyynnön vastaanottaneeseen valvontaviranomaiseen sovelletaan.

5.   Pyynnön vastaanottaneen valvontaviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle valvontaviranomaiselle asian ratkaisusta tai tarvittaessa asian etenemisestä tai pyyntöön vastaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen, joka kieltäytyy noudattamasta pyyntöä 4 kohdan nojalla, on esitettävä syyt siihen.

6.   Pyynnön vastaanottaneiden valvontaviranomaisten on pääsääntöisesti toimitettava muiden valvontaviranomaisten pyytämät tiedot sähköisesti vakiomuodossa.

7.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ei saa periä maksua keskinäistä avunantoa koskevien pyyntöjen perusteella toteuttamistaan toimista. Valvontaviranomaiset voivat sopia säännöistä, jotka koskevat poikkeuksellisissa olosuhteissa annettavasta keskinäisestä avusta aiheutuvien erityisten kustannusten korvaamista niiden välillä.

8.   Jos valvontaviranomainen ei anna tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja kuukauden kuluessa toisen valvontaviranomaisen esittämän pyynnön vastaanottamisesta, pyynnön esittävä valvontaviranomainen voi hyväksyä väliaikaisen toimenpiteen oman jäsenvaltionsa alueella 55 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa on katsottava, että 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarve toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä täyttyy ja vaaditaan 66 artiklan 2 kohdan mukainen tietosuojaneuvoston kiireellinen sitova päätös.

9.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa tässä artiklassa tarkoitettua keskinäistä avunantoa koskevat muodot ja menettelyt sekä järjestelyt valvontaviranomaisten kesken ja valvontaviranomaisten ja tietosuojaneuvoston välillä sähköisin keinoin toteutettavaa tietojenvaihtoa varten, erityisesti tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun vakiolomakkeen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

65 artikla

Euroopan tietosuojaneuvoston kiistanratkaisumenettely

1.   Varmistaakseen, että tätä asetusta sovelletaan yksittäistapauksissa asianmukaisesti ja yhtenäisesti, tietosuojaneuvosto antaa seuraavissa tapauksissa sitovan päätöksen:

a)

jos 60 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomainen valvontaviranomainen on esittänyt johtavan viranomaisen päätösehdotukseen merkityksellisen ja perustellun vastalauseen tai jos johtava viranomainen on hylännyt tällaisen vastalauseen, koska se ei ollut merkityksellinen ja/tai perusteltu. Sitova päätös koskee kaikkia seikkoja, joista merkityksellinen ja perusteltu vastalause on esitetty, erityisesti sen suhteen, onko tätä asetusta rikottu vai ei;

b)	jos esiintyy eriäviä näkemyksiä siitä, mikä asianomaisista valvontaviranomaisista on toimivaltainen päätoimipaikan osalta;

c)

jos toimivaltainen valvontaviranomainen ei pyydä tietosuojaneuvostolta lausuntoa 64 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai ei noudata tietosuojaneuvoston 64 artiklan nojalla antamaa lausuntoa. Tällöin asianomaiset valvontaviranomaiset tai komissio voivat ilmoittaa asiasta tietosuojaneuvostolle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös on annettava tietosuojaneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä kuukauden kuluessa asiaa koskevan pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan jatkaa kuukaudella ottaen huomioon asian monimutkaisuus. Edellä olevan 1 kohdan mukainen päätös on perusteltava ja osoitettava johtavalle valvontaviranomaiselle sekä kaikille asianomaisille valvontaviranomaisille, joita se sitoo.

3.   Jos tietosuojaneuvosto ei ole antanut päätöstä 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, sen on annettava päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä kahden viikon kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun toisen kuukauden päättymisestä. Jos tietosuojaneuvoston jäsenten äänet menevät tasan, päätöksen ratkaisee puheenjohtajan ääni.

4.   Asianomaiset valvontaviranomaiset eivät anna päätöstä 1 kohdan mukaisesti tietosuojaneuvostolle toimitetusta asiasta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa.

5.   Tietosuojaneuvoston puheenjohtaja antaa ilman aiheetonta viivytystä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tiedoksi asianomaisille valvontaviranomaisille. Se ilmoittaa asiasta komissiolle. Päätös julkaistaan viipymättä tietosuojaneuvoston verkkosivustolla valvontaviranomaisen annettua tiedoksi 6 kohdassa tarkoitetun lopullisen päätöksen.

6.   Johtavan valvontaviranomaisen tai tapauksen mukaan sen valvontaviranomaisen, jolle valitus on jätetty, on annettava lopullinen päätöksensä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tietosuojaneuvosto on antanut päätöksensä tiedoksi. Johtavan valvontaviranomaisen tai tapauksen mukaan sen valvontaviranomaisen, jolle valitus on tehty, on ilmoitettava tietosuojaneuvostolle päivämäärä, jona sen lopullinen päätös on annettu tiedoksi rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle ja rekisteröidylle. Asianomaisten valvontaviranomaisten lopullinen päätös annetaan 60 artiklan 7, 8 ja 9 kohdan mukaisesti. Lopullisessa päätöksessä on viitattava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen ja ilmoitettava, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös julkaistaan tietosuojaneuvoston verkkosivustolla tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti. Lopullinen päätös liitetään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen.

66 artikla

Kiireellinen menettely

1.   Jos asianomainen valvontaviranomainen poikkeuksellisissa olosuhteissa katsoo, että on tarpeen toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä rekisteröidyille kuuluvien oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi, se voi 63, 64 ja 65 artiklassa tarkoitetusta yhdenmukaisuusmenettelystä tai 60 artiklassa tarkoitetusta menettelystä poiketen välittömästi hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, joiden on tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia sen omalla alueella ja jotka ovat voimassa tietyn ajan, joka voi olla enintään kolme kuukautta. Valvontaviranomaisen on annettava tällaiset toimenpiteet ja perustelut niiden hyväksymiselle viipymättä tiedoksi muille asianomaisille valvontaviranomaisille, tietosuojaneuvostolle ja komissiolle.

2.   Jos valvontaviranomainen on toteuttanut toimenpiteen 1 kohdan nojalla ja katsoo, että on kiireellisesti hyväksyttävä lopullisia toimenpiteitä, se voi pyytää tietosuojaneuvostolta kiireellistä lausuntoa tai kiireellistä sitovaa päätöstä esittäen perustelut tällaisen lausunnon tai päätöksen pyytämiselle.

3.   Jokainen valvontaviranomainen voi tapauksen mukaan pyytää tietosuojaneuvostolta kiireellistä lausuntoa tai kiireellistä sitovaa päätöstä, jos toimivaltainen valvontaviranomainen ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä tilanteessa, jossa on toteutettava kiireellisiä toimenpiteitä rekisteröidyille kuuluvien oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi, esittäen perustelut tällaisen lausunnon tai päätöksen pyytämiselle ja kiireellisten toimenpiteiden toteuttamiselle.

4.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu kiireellinen lausunto tai kiireellinen sitova päätös vahvistetaan 64 artiklan 3 kohdasta ja 65 artiklan 2 kohdasta poiketen kahden viikon kuluessa tietosuojaneuvoston jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.

67 artikla

Tietojenvaihto

Komissio voi hyväksyä yleisiä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään järjestelyt valvontaviranomaisten kesken ja valvontaviranomaisten ja tietosuojaneuvoston välillä sähköisin keinoin toteutettavaa tietojenvaihtoa varten ja erityisesti 64 artiklassa tarkoitettu vakiolomake.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 Jakso

Euroopan tietosuojaneuvosto

70 artikla

Tietosuojaneuvoston tehtävät

1.   Tietosuojaneuvosto varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan yhdenmukaisesti. Tätä varten tietosuojaneuvosto toteuttaa joko omasta aloitteestaan tai tarvittaessa komission pyynnöstä erityisesti seuraavia tehtäviä:

a)	tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen seuranta ja varmistaminen 64 ja 65 artiklassa säädetyissä tapauksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten valvontaviranomaisten tehtäviä;

b)	antaa komissiolle neuvoja kaikista henkilötietojen suojaan unionissa liittyvistä kysymyksistä, myös tämän asetuksen mahdollisesta muuttamisesta;

c)	antaa komissiolle neuvoja rekisterinpitäjien, henkilötietojen käsittelijöiden ja valvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon muodoista ja menettelyistä, kun kyse on yritystä koskevista sitovista säännöistä;

d)	antaa suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä menettelyistä, joilla poistetaan henkilötietoihin liittyviä linkkejä sekä tietojen kopioita ja jäljennöksiä julkisesti saatavilla olevista viestintäpalveluista, siten kuin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetaan;

e)	tarkastelee omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenensä tai komission pyynnöstä kysymyksiä, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamista, ja antaa suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä, joiden tarkoituksena on tukea tämän asetuksen johdonmukaista soveltamista;

f)	antaa tämän kohdan e alakohdan mukaisesti suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä 22 artiklan 2 kohdan mukaisia profilointiin perustuvia päätöksiä koskevien kriteerien ja edellytysten tarkemmaksi määrittelemiseksi;

g)

antaa tämän kohdan e alakohdan mukaisesti suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä 33 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilötietoturvaloukkausten toteamiseksi ja aiheettoman viivytyksen määrittelemiseksi sekä niiden erityisten olosuhteiden määrittelemiseksi, joissa rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta;

h)	antaa tämän kohdan e alakohdan mukaisesti suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä olosuhteista, joissa henkilötietojen tietoturvaloukkaus todennäköisesti aiheuttaa 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun korkean riskin luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille;

i)

antaa tämän kohdan e alakohdan mukaisesti suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä, joissa määritellään tarkemmin kriteerit ja vaatimukset henkilötietojen siirroille, jotka perustuvat rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden noudattamiin yritystä koskeviin sitoviin sääntöihin, sekä lisävaatimuksista, jotka ovat tarpeen 47 artiklassa tarkoitettujen asianomaisten rekisteröityjen henkilötietojen suojan varmistamiseksi;

j)	antaa tämän kohdan e alakohdan mukaisesti suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä 49 artiklan 1 kohdan mukaisia henkilötietojen siirtoja koskevien kriteerien ja vaatimusten tarkemmaksi määrittelemiseksi;

k)	laatii valvontaviranomaisille suuntaviivoja, jotka koskevat 58 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamista ja hallinnollisten sakkojen määräämistä 83 artiklan nojalla;

l)	tarkastelee e ja f alakohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen, suositusten ja parhaiden käytänteiden soveltamista käytäntöön;

m)	antaa tämän kohdan e alakohdan mukaisesti suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä sellaisten yhdenmukaisten menettelyjen laatimiseksi, joilla luonnolliset henkilöt voivat ilmoittaa tämän asetuksen rikkomisista 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

n)	edistää käytännesääntöjen laatimista ja tietosuojaa koskevien sertifiointimekanismien ja tietosuojasinettien ja -merkkien käyttöönottoa 40 ja 42 artiklan mukaisesti;

o)

toteuttaa sertifiointielinten akkreditointia ja 43 artiklan mukaista määräaikaistarkastelua sekä pitää yllä 43 artiklan 6 kohdan mukaista akkreditoitujen elinten julkista rekisteriä ja 42 artiklan 7 kohdan mukaista kolmansiin maihin sijoittautuneiden akkreditoitujen rekisterinpitäjien tai henkilötietojen käsittelijöiden julkista rekisteriä;

p)	määrittelee 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset sertifiointielinten akkreditoimiseksi 42 artiklan nojalla;

q)	antaa komissiolle lausunnon 43 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista sertifiointivaatimuksista;

r)	antaa komissiolle lausunnon 12 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista kuvakkeista;

s)

antaa komissiolle lausunnon kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön tietosuojan tason riittävyyden arvioimiseksi, myös sen arvioimiseksi, pystyykö kolmas maa, kyseisen kolmannen maan alue tai yksi tai useampi tietty sektori tai kansainvälinen järjestö enää varmistamaan tietosuojan riittävää tasoa. Tätä varten komissio toimittaa tietosuojaneuvostolle kaikki välttämättömät asiakirjat, mukaan lukien kolmannen maan hallituksen, kyseisen kolmannen maan alueen tai tietyn sektorin tai kansainvälisen järjestön kanssa käyty kirjeenvaihto;

t)	antaa lausuntoja valvontaviranomaisten toimenpideluonnoksista 64 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdenmukaisuusmekanismin mukaisesti ja 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti sille toimitetuissa asioissa sekä antaa sitovia päätöksiä 65 artiklan nojalla, myös 66 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;

u)	edistää valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja tehokasta kahden- ja monenvälistä tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtamista;

v)	edistää yhteisiä koulutusohjelmia ja tukea henkilövaihtoa valvontaviranomaisten välillä ja tarvittaessa kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen valvontaviranomaisten kanssa;

w)	edistää tietosuojalainsäädäntöä ja -käytänteitä koskevan tietämyksen ja niitä koskevien asiakirjojen vaihtoa tietosuojaviranomaisten kesken kaikkialla maailmassa;

x)	antaa lausuntoja unionin tasolla 40 artiklan 9 kohdan mukaisesti laadituista käytännesäännöistä; ja

y)	pitää yllä julkista sähköistä rekisteriä päätöksistä, joita valvontaviranomaiset ja tuomioistuimet ovat tehneet yhdenmukaisuusmekanismissa käsitellyissä asioissa.

2.   Jos komissio pyytää tietosuojaneuvostolta neuvoja, se voi asian kiireellisyyden huomioon ottaen ilmoittaa määräajan.

3.   Tietosuojaneuvoston on toimitettava antamansa lausunnot, suuntaviivat, suositukset ja parhaat käytänteet komissiolle sekä 93 artiklassa tarkoitetulle komitealle ja julkaistava ne.

4.   Tietosuojaneuvoston on tarvittaessa kuultava asianomaisia osapuolia ja annettava niille mahdollisuus esittää huomautuksia kohtuullisessa määräajassa. Tietosuojaneuvoston on saatettava kuulemismenettelyn tulokset julkisesti saataville, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 76 artiklan soveltamista.

72 artikla

menettely

1.   Tietosuojaneuvosto antaa päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi jos tässä asetuksessa toisin säädetään.

2.   Tietosuojaneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ja huolehtii omista operatiivisista järjestelyistään.

81 artikla

menettelyn keskeyttäminen

1.   Jos jäsenvaltion toimivaltaisella tuomioistuimella on tietoa saman rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän käsittelytoimintoihin liittyvää samaa asiaa koskevien kanteiden vireillä olosta jonkin toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, sen on otettava yhteyttä tuohon toisen jäsenvaltion tuomioistuimeen varmistaakseen tällaisten kanteiden olemassaolon.

2.   Jos saman rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän käsittelytoimintoihin liittyvää samaa asiaa koskevia kanteita on vireillä jonkin toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, muut toimivaltaiset tuomioistuimet kuin se, jossa kanne on ensin nostettu, voivat keskeyttää menettelynsä.

3.   Jos nämä kanteet ovat vireillä ensimmäisessä oikeusasteessa, muut tuomioistuimet kuin se, jossa kanne on nostettu ensiksi, voivat jonkin asianosaisen pyynnöstä myös jättää asian tutkimatta, jos tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen tutkimaan kyseiset kanteet ja jos niiden yhdistäminen on tämän tuomioistuimen lain mukaan sallittua.

82 artikla

Vastuu ja oikeus korvauksen saamiseen

1.   Jos henkilölle aiheutuu tämän asetuksen rikkomisesta aineellista tai aineetonta vahinkoa, hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus aiheutuneesta vahingosta.

2.   Kukin tietojenkäsittelyyn osallistunut rekisterinpitäjä on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut käsittelystä, jolla on rikottu tätä asetusta. Henkilötietojen käsittelijä on vastuussa käsittelystä aiheutuneesta vahingosta vain, jos se ei ole noudattanut nimenomaisesti henkilötietojen käsittelijöille osoitettuja tämän asetuksen velvoitteita tai jos se on toiminut rekisterinpitäjän lainmukaisen ohjeistuksen ulkopuolella tai sen vastaisesti.

3.   Rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on vapautettava vastuusta 2 kohdan nojalla, jos se osoittaa, ettei se ole millään tavoin vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

4.   Jos samaan tietojenkäsittelyyn osallistuu useampi kuin yksi rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä taikka rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä, ja jos ne ovat 2 ja 3 kohdan mukaisesti vastuussa käsittelystä aiheutuneesta mahdollisesta vahingosta, kukin rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on vastuussa koko vahingosta, jotta voidaan varmistaa, että rekisteröity saa tosiasiallisen korvauksen.

5.   Jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on 4 kohdan mukaisesti maksanut täyden korvauksen aiheutuneesta vahingosta, rekisterinpitäjällä tai henkilötietojen käsittelijällä on oikeus periä muilta samaan tietojenkäsittelyyn osallistuneilta rekisterinpitäjiltä tai henkilötietojen käsittelijöiltä se osuus korvauksesta, joka vastaa niiden 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaista vastuuta aiheutuneesta vahingosta.

6.   Tuomioistuinmenettelyt korvauksen saamista koskevan oikeuden käyttämiseksi toteutetaan 79 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltaisissa tuomioistuimissa.

83 artikla

Hallinnollisten sakkojen määräämisen yleiset edellytykset

1.   Jokaisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tämän asetuksen rikkomisesta määrättävien hallinnollisten sakkojen määrääminen tämän artiklan mukaisesti on kussakin yksittäisessä tapauksessa tehokasta, oikeasuhteista ja varoittavaa.

2.   Hallinnolliset sakot määrätään kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteiden mukaisesti 58 artiklan 2 kohdan a–h ja j alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi tai niiden sijasta. Kun päätetään hallinnollisen sakon määräämisestä ja hallinnollisen sakon määrästä, kussakin yksittäisessä tapauksessa on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)	rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto, kyseisen tietojenkäsittelyn luonne, laajuus tai tarkoitus huomioon ottaen, sekä niiden rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkominen vaikuttaa, ja heille aiheutuneen vahingon suuruus;

b)	rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän toteuttamat toimet rekisteröidyille aiheutuneen vahingon lieventämiseksi;

d)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän vastuun aste, ottaen huomioon heidän 25 ja 32 artiklan nojalla toteuttamansa tekniset ja organisatoriset toimenpiteet;

e)	rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän mahdolliset aiemmat vastaavat rikkomiset;

f)	yhteistyön aste valvontaviranomaisen kanssa rikkomisen korjaamiseksi ja sen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi;

g)	henkilötietoryhmät, joihin rikkominen vaikuttaa;

h)	tapa, jolla rikkominen tuli valvontaviranomaisen tietoon, erityisesti se, ilmoittiko rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkomisesta ja missä laajuudessa;

i)	jos kyseiselle rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle on aikaisemmin määrätty samasta asiasta 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, näiden toimenpiteiden noudattaminen;

j)	40 artiklan mukaisten hyväksyttyjen käytännesääntöjen tai 42 artiklan mukaisten hyväksyttyjen sertifiointimekanismien noudattaminen; ja

k)	mahdolliset muut tapaukseen sovellettavat raskauttavat tai lieventävät tekijät, kuten rikkomisesta suoraan tai välillisesti saadut mahdolliset taloudelliset edut tai rikkomisella vältetyt tappiot

3.   Jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä rikkoo samoissa tai toisiinsa liittyvissä käsittelytoimissa tahallaan tai tuottamuksellisesti useita tämän asetuksen säännöksiä, hallinnollisen sakon kokonaismäärä ei saa ylittää vakavimmasta rikkomisesta määrättyä sakkoa.

4.   Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 10 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, kaksi prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän 8, 11, 25–39 ja 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

b)	sertifiointielimen 42 ja 43 artiklan mukaiset velvollisuudet;

c)	edellä 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut valvontaelimen velvollisuudet.

5.   Seuraavien säännösten rikkomisesta määrätään 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

a)	edellä 5, 6, 7 ja 9 artiklassa tarkoitetut käsittelyn perusperiaatteet, suostumuksen edellytykset mukaan luettuna;

b)	rekisteröityjen 12–22 artiklan mukaiset oikeudet;

c)	edellä 44–49 artiklassa tarkoitetut henkilötietojen siirrot kolmannessa maassa olevalle vastaanottajalle tai kansainväliselle järjestölle;

d)	kaikki IX luvun mukaisesti hyväksytystä jäsenvaltion lainsäädännöstä johtuvat velvollisuudet;

e)	valvontaviranomaisen 58 artiklan 2 kohdan nojalla antaman määräyksen tai väliaikaisen tai lopullisen rajoituksen tai tietovirtojen keskeyttämismääräyksen noudattamatta jättäminen tai 58 artiklan 1 kohdan mukaisen pääsyn antamista koskevan velvollisuuden rikkominen.

6.   Edellä 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen määräyksen noudattamatta jättämisestä määrätään tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi:

7.   Kukin jäsenvaltio voi asettaa sääntöjä siitä, voidaanko viranomaisille tai julkishallinnon elimille määrätä kyseisessä jäsenvaltiossa hallinnollisia sakkoja ja missä määrin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 58 artiklan 2 kohdan mukaisia korjaavia toimivaltuuksia.

8.   Valvontaviranomaisen tämän artiklan mukaisien valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin oikeuden ja jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti asianmukaisia menettelytakeita, muun muassa tehokkaita oikeussuojakeinoja ja asianmukaista prosessia.

9.   Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista sakoista, tätä artiklaa voidaan soveltaa niin, että sakon panee vireille toimivaltainen valvontaviranomainen ja sen määräävät toimivaltaiset kansalliset tuomioistuimet siten, että samalla varmistetaan, että nämä oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja niillä on vastaava vaikutus kuin valvontaviranomaisten määräämillä hallinnollisilla sakoilla. Määrättävien sakkojen on joka tapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Näiden jäsenvaltioiden on toimitettava säännökset, jotka ne hyväksyvät tämän kohdan nojalla, tiedoksi komissiolle viimeistään 25 päivänä toukokuuta 2018 ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset mahdollisimman pian.

93 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

XI LUKU

Loppusäännökset

99 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 25 päivästä toukokuuta 2018.

---

(1)  EUVL C 229, 31.7.2012, s. 90.

(2)  EUVL C 391, 18.12.2012, s. 127.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 8. huhtikuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. huhtikuuta 2016.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(5)  Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (K(2003) 1422) (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkintaa, paljastamista ja rikoksiin liittyviä syytetoimia varten tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 89).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(10)  Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 536/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(17)  EUVL C 192, 30.6.2012, s. 7.

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).